Joka kolmannes suomalaisista miettii, riittävätkö rahat
Danske Bank teki hiljattain tutkimuksen, jossa kyseltiin suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten huolista talousasioista. Kyselytutkimuksessa selvisi, että suomalaiset ovat joukosta eniten huolestuneita taloustilanteestaan.
Noin hieman vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista suomalaisista kertoi olevansa vähintään joka viikko huolissaan rahan riittämisestä kaikkeen tarvittavaan. Suomalaiset ovat huomattavasti enemmän huolissaan talousasioista, sillä muissa pohjoismaissa vastaava huolissaan olevien osuus on 17 %.
Pohjoismaisten välisessä vertailussa käy ilmi, että suomalaiset ovat yleisesti ottaen enemmän huolissaan kaikista asioista, kuin naapurimaissa. Näyttää siis ainakin siltä, että suomalaiset ovat muihin pohjoismaalaisiin verrattuna pessimistisempiä.
Velkaantumisen osalta huolestuminen on Suomessa samalla tasolla kuin Tanskassa. Tanskassa tosin velkaantumisaste on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Samanlaisia tuloksia on havaittavissa myös vertailussa Ruotsin ja Norjan kanssa. Raportissa kuvaillaan tulosta hämmentäväksi, sillä velkaantumisasteen valossa suomalaisten olettaisi olevan vähemmän huolissaan velkaantumisesta.
Velkaantumisesta huolissaan olemista kommentoi Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist. Hän ihmettelee sitä, että huoli velkaantumisesta ei tunnu olevan ollenkaan yhteydessä makrotalouden kehitykseen.
Ruotsissa sijoittaminen on rohkeampaa
Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset eivät sijoita yhtä paljon kuin ruotsalaiset. Suomalaisvastaajista kaiken kaikkiaan 57 prosenttia kertoi, että sijoittamiseen ei ole ylimääräistä rahaa. Toisena syynä sijoittamisen välttämiseen suomalaisilla ilmeni sijoittamisen hankaluus.
Ruotsalaiset ovatkin rikastuneet nopeammin kuin suomalaiset. Appelqvist Danske Bankilta sanoo, että Ruotsissa asuntolainoja lyhennetään vähemmän, ja näin jäljelle jäävää rahaa käytetään sijoittamiseen. Ruotsalaiset ottavat korkeampia riskejä kuin suomalaiset. Tämä on johtanut kotitalouksien nopeampaan varallisuuden nousuun. Suomalaiset puolestaan ovat turvallisuuden hakuisempia, ja näin vaurastuvat ruotsalaisia hitaammin.
Suomessa asuntolaina on perinteisesti asia, josta halutaan päästä mahdollisimman pikaisesti eroon. Appelqvistin mukaan ruotsalaisten asuntolainan lyhentämisestä ei välttämättä kuitenkaan kannata ottaa mallia, sillä hänen mukaansa ruotsalaiset ovat välillä lyhentäneet asuntolainojaan hieman turhan hitaasti, eikä sekään tilanne ole ideaalinen.
Suomessa on vahva luottamus asuntojen hinnan housuun. Näin suomalaiset luottavat samalla siihen, että myöhemmin asunnon myydessä on mahdollista saada myyntivoittoa ja tätä kautta taloudellista turvaa eläkettä varten. Danske Bank kuitenkin huomauttaa, että alueelliset erot Suomessa ovat suuria, ja joidenkin alueiden kohdalla asuntojen hinnoissa on nähty jopa laskua.
Suomalaiset uskovat lapsien pärjäävän
Suomalaiset eivät tutkimuksen mukaan olleet pessimistisiä aivan kaikilla alueilla, sillä suomalaiset uskovat tuloista riippumatta lastensa taloudellisen tilanteen tulevaisuudessa vähintään yhtä hyväksi kuin oman tilanteen tällä hetkellä, tai paremmaksi.
59 % suomalaisista uskoo, että taloudellinen tilanne tulevaisuudessa on parempi kuin nyt, kun taas Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa vastaava luku on 53 %. Danske Bank suoritti kyselyn sähköisesti. Kyselyyn vastasi 3 000 suomalaista kuluttajaa. Sama tutkimus toteutettiin myös Tanskassa, Ruotsissa sekä Norjassa.