Eläkesäästäminen Suomessa

64 % suomalaisista ei säästä eläkettä varten

Monet työikäiset suomalaiset unelmoivat varmasti eläkepäivistä, ja joidenkin tavoitteena saattaa olla jopa siirtyä eläkkeelle ennen virallisen eläkeiän saavuttamista. Monet suomalaiset eivät kuitenkaan ole varautuneet eläkettä varten säästösuunnitelmilla. VertaaEnsin.fi teetti kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten eläkesäästämisen valmiutta ja sen yleisyyttä. Kyselystä selvisi, että 64 prosenttia suomalaisista ei säästä eläkkeelle laisinkaan. Tutkimus tehtiin Yougov-kuluttajapaneelin avustuksella.

Kyselyyn vastanneista 18 – 39 -vuotiaista 26 % ei säästänyt eläkettä varten, eikä myöskään suunnitellut eläkesäästämisen aloittamista. 40 – 59 vuotiaiden joukossa lähes 50 % vastasi samalla tavalla. Yli 60-vuotiaista vastaajista 54 prosenttia ilmoitti, että he eivät säästä eivätkä ole harkinneet säästämisen aloittamista.

Säästäminen riippuu tuloista

Kyselytutkimuksesta selvisi, että mitä suuremmat tulot omaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä säästää eläkettä varten. 45 % kyselyyn vastanneista, jotka tienaavat vuoden aikana yli 67 500 €, säästävät eläkettä varten säännöllisesti. Kun tulot olivat 27 000 – 67 000 €, säästöön laittoi rahaa ainoastaan 26 prosenttia vastanneista. Alle 27 500 tienaavien joukossa säästämistä harrasti ainoastaan 7 prosenttia vastanneista. Säästäminen kannattaa tietysti aloittaa ajoissa, sillä siten pääsee nauttimaan korkoa korolle -ilmiöstä mahdollisimman pitkään.

Eläkesäästämisen haasteet

Suomalaisten eläkesäästämistä hidastaa varmasti se, että Suomessa taataan kansaneläke kaikille eläkeläisille. Väestörakenteen epätasapaino tuo kuitenkin omat haasteensa Suomen eläkejärjestelmään tulevaisuudessa, ja näyttääkin siltä, että Suomessa ei välttämättä ole riittävästi työikäisiä työntekijöitä maksamaan suurien ikäluokkien eläkemaksuja. On siis hyvinkin mahdollista, että kansaneläkkeen suuruus pienenee siihen mennessä, kun nykyiset työssäkäyvät pääsevät eläkeikään. Ja kannattaa muutenkin pitää mielessä, että eläke on suuruudeltaan ainoastaan 45 – 60 prosenttia palkasta. Jos et ole valmis siihen, että tulosi puolittuvat eläkkeelle jäädessäsi, kannattaa silloin harkita eläkesäästämistä.

PS-tili

Vaihtoehtoja eläkesäästämiseen löytyy useita. Yksi niistä on PS-tili, jonka PS lyhenne tulee pitkäaikaissäästötilistä. Sinäänsä nimitys on harhaanjohtava, sillä kyseessä ei suinkaan ole perinteinen säästötili, vaan PS-tilillä olevia rahoja sijoitetaan aktiivisesti. PS-tili avataan yleensä pankin, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen kautta. Tilille siirretään haluttu määrä rahaa, ja palvelun tarjoaja sitten sijoittaa tilillä olevat varat PS-tilin kuvauksessa kuvaillulla tavalla. Palveluja tarjoavat yritykset ovat velvollisia hajauttamaan varoja riittävästi. PS-tilejä on saatavilla eri riskiasteilla, ja halusta riskistä onkin syytä keskustella ennen tilin avaamista. PS-tili tarjoaa säästäjille veroetuja verovähennyksinä. PS-tililtä ei kuitenkaan voi nostaa varoja ennen eläkeikää. Kyseessä onkin siis erittäin kärsivällisen sijoittajan tuote. Toinen PS-tilin kaltainen eläkesäästötuote on eläkevakuutus.

Rahastosäästäminen

Rahastosäästäminen on yksi osakesijoittamisen muoto. Kun osakesijoittamisessa ensin valitaan yhtiö, jonka osakkeita halutaan ostaa, toimitaan rahastosäästämisessä hieman eri tavalla. Rahastoja löytyy markkinoilta paljon erilaisia. Osa rahastoista on keskittynyt esimerkiksi jonkun tietyn maan tai maanosan osakkeisiin, tai vaikkapa pelkästään lääketeollisuuden osakkeisiin. Kun sijoitat rahaa rahastoon, ostat käytännössä pieniä osuuksia useiden eri yhtiöiden osakkeista riippuen siitä, minkälaisen rahaston valitset. Rahastosäästämisen hyvänä puolena on se, että rahastoon voi sijoittaa myös pieniä summia kerralla ilman, että säästäjän tarvitsee maksaa suuria osakkeiden merkintäkuluja. Samalla myös hajautus toimii osakesijoittamista helpommin, sillä varat sijoitetaan automaattisesti useampaan kuin yhteen yritykseen.

Pikavipeille suunnitteilla uusi korkokatto

Pikavippeihin tulossa uusi korkokatto

Eduskunnassa talousvaliokunta on ottanut pikavippeihin suunniteltuun uuteen korkokattoon tiukemman linjan kuin hallitus. Talousvaliolautakunta haluaa samalla myös selvittää pikavippialan tarpeellisuutta.

Näillä näkymin pikavippejä koskevaan lainsäädäntöön on tulossa tiukennuksia vuoden 2019 syksyllä. Eduskunnan talousvaliokunnan ehdotuksen mukaan vakuudettomien pikavippien ja muiden kuluttajaluottojen korkokatoksi tulisi 20 prosenttia. Samalla talousvaliokunta ehdottaa myös, että lainan kuluille asetettaisiin vuosittainen 150 euron katto. Tämä sääntö pyrkisi estämään korkokaton kiertämistä siirtämällä lainan kustannuksia korosta kuluihin.

Uudistuksessa talousvaliokunta ehdottaa samalla myös, että pikavippialan valvonta siirtyisi Finanssivalvonnalle, joka valvoo tällä hetkellä pankkeja. Talousvaliokunnan mukaan nykyinen valvoja Etelä-Suomen aluehallintavirasto on liian hidas toimissaan. Finanssivalvonnan olisi mahdollista määrätä pikavippiyrityksillä seuraamussakkoja jos niiden todetaan rikkovan lakia. Valiokunta toi myös esille maksuhäiriötietoihin liittyvät säilytysajat, sekä yleisen taloustiedon opettamisen lisäämisen kaikilla eri koulutasoilla.

Talousvaliokunta oli asiasta yksimielinen. Sen puheenjohtajisto uskoo vakaasti, että uusi laki saadaan voimaan vielä syyskuun aikana.

Aikaisempi korkokatto vuodelta 2013

Pikavippejä koskee jo tällä hetkellä korkokatto. Nykyinen korkokatto otettiin käyttöön vuonna 2013. Siinä määrätään, että alle 2 000 euron suuruisissa lainoissa todellinen vuosikorko saa olla korkeintaan 50 prosenttia plus korkolaissa määrätty viitekorko. Tällä hetkellä viitekorko on lähellä nollaa prosenttia. Kun korkokatto tuli voimaan vuonna 2013, johti se useiden pikavippiyhtiöiden toiminnan lopettamiseen, sillä yritykselle ei ollut enää yhtä kannattavaa tarjota lainoja pienemmällä korolla. Yritykset, jotka jäivät jäljelle joutuivat muuttamaan liiketoimintamalliaan, jotta  niiden toiminta olisi kannattavaa.

Lakia pystyy kuitenkin kiertämään erilaisilla keinoilla. Kun korkokatto koskee suuruudeltaan ainoastaan alle 2 000 € lainoja, päätyivät yritykset tarjoamaan hieman tätä suurempia joustoluottoja, josta kuluttajat voivat nostaa pienempiä kertasummia. Näin myönnetty laina on suurempi kuin 2 000 €, jolloin korkokatto ei koske kyseistä lainaa.

Lainojen hinnat vaihtelevat yleisesti paljon, erityisesti kun kyse on pienemmistä kuluttajalainoista. Siksi lainojen vertaileminen ennen lainan ottamista on ensisijaisen tärkeää. Lainaa ottaessa tulee selvittää lainan korko sekä kaikki mahdolliset lainaan liittyvät kulut. Lain mukaan nämä tiedot on oltava selkeästi esillä. Lainojen vertailussa käytetään yleensä todellista vuosikorkoa. Todellinen vuosikorko kertoo lainan kokonaiskustannukset, eli koron ja kulut vuodelle. Pikavipeissä laina-aika on kuitenkin yleensä huomattavasti vuotta lyhyempi, mikä saattaa johtaa siihen, että todellinen vuosikorko näyttää suurelta, vaikka todellisuudessa kulut eivät olekaan summaltaan suuria, sillä laina saatetaan maksaa takaisin jo esimerkiksi kuukaudessa.

Suomalaiset naapurimaita pessimistisempiä

Joka kolmannes suomalaisista miettii, riittävätkö rahat

Danske Bank teki hiljattain tutkimuksen, jossa kyseltiin suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten huolista talousasioista. Kyselytutkimuksessa selvisi, että suomalaiset ovat joukosta eniten huolestuneita taloustilanteestaan.

Noin hieman vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista suomalaisista kertoi olevansa vähintään joka viikko huolissaan rahan riittämisestä kaikkeen tarvittavaan. Suomalaiset ovat huomattavasti enemmän huolissaan talousasioista, sillä muissa pohjoismaissa vastaava huolissaan olevien osuus on 17 %.

Pohjoismaisten välisessä vertailussa käy ilmi, että suomalaiset ovat yleisesti ottaen enemmän huolissaan kaikista asioista, kuin naapurimaissa. Näyttää siis ainakin siltä, että suomalaiset ovat muihin pohjoismaalaisiin verrattuna pessimistisempiä.

Velkaantumisen osalta huolestuminen on Suomessa samalla tasolla kuin Tanskassa. Tanskassa tosin velkaantumisaste on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Samanlaisia tuloksia on havaittavissa myös vertailussa Ruotsin ja Norjan kanssa. Raportissa kuvaillaan tulosta hämmentäväksi, sillä velkaantumisasteen valossa suomalaisten olettaisi olevan vähemmän huolissaan velkaantumisesta.

Velkaantumisesta huolissaan olemista kommentoi Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist. Hän ihmettelee sitä, että huoli velkaantumisesta ei tunnu olevan ollenkaan yhteydessä makrotalouden kehitykseen.

Ruotsissa sijoittaminen on rohkeampaa

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset eivät sijoita yhtä paljon kuin ruotsalaiset. Suomalaisvastaajista kaiken kaikkiaan 57 prosenttia kertoi, että sijoittamiseen ei ole ylimääräistä rahaa. Toisena syynä sijoittamisen välttämiseen suomalaisilla ilmeni sijoittamisen hankaluus.

Ruotsalaiset ovatkin rikastuneet nopeammin kuin suomalaiset. Appelqvist Danske Bankilta sanoo, että Ruotsissa asuntolainoja lyhennetään vähemmän, ja näin jäljelle jäävää rahaa käytetään sijoittamiseen. Ruotsalaiset ottavat korkeampia riskejä kuin suomalaiset. Tämä on johtanut kotitalouksien nopeampaan varallisuuden nousuun. Suomalaiset puolestaan ovat  turvallisuuden hakuisempia, ja näin vaurastuvat ruotsalaisia hitaammin.

Suomessa asuntolaina on perinteisesti asia, josta halutaan päästä mahdollisimman pikaisesti eroon. Appelqvistin mukaan ruotsalaisten asuntolainan lyhentämisestä ei välttämättä kuitenkaan kannata ottaa mallia, sillä hänen mukaansa ruotsalaiset ovat välillä lyhentäneet asuntolainojaan hieman turhan hitaasti, eikä sekään tilanne ole ideaalinen.

Suomessa on vahva luottamus asuntojen hinnan housuun. Näin suomalaiset luottavat samalla siihen, että myöhemmin asunnon myydessä on mahdollista saada myyntivoittoa ja tätä kautta taloudellista turvaa eläkettä varten. Danske Bank kuitenkin huomauttaa, että alueelliset erot Suomessa ovat suuria, ja joidenkin alueiden kohdalla asuntojen hinnoissa on nähty jopa laskua.

Suomalaiset uskovat lapsien pärjäävän

Suomalaiset eivät tutkimuksen mukaan olleet pessimistisiä aivan kaikilla alueilla, sillä suomalaiset uskovat tuloista riippumatta lastensa taloudellisen tilanteen tulevaisuudessa vähintään yhtä hyväksi kuin oman tilanteen tällä hetkellä, tai paremmaksi.

59 % suomalaisista uskoo, että taloudellinen tilanne tulevaisuudessa on parempi kuin nyt, kun taas Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa vastaava luku on 53 %. Danske Bank suoritti kyselyn sähköisesti. Kyselyyn vastasi 3 000 suomalaista kuluttajaa. Sama tutkimus toteutettiin myös Tanskassa, Ruotsissa sekä Norjassa.

Vuoden 2018 palkka- ja asuntovertailu

Vuoden 2018 palkka- ja asuntovertailu

Kun vuosi 2018 tuli täyteen, on hyvä tarkastella, kuinka suomalaisten palkat sekä samalla myös asuntojen hinnat kehittyivät vuoden aikana.

Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastot osakeasuntojen hinnoista. Vertailussa on käytetty vuoden 2018 tilastoa. Tilastosta selviää kauppojen lukumäärä ja eri asuntojen velaton keskineliöhinta. Tilasto on koostettu käyttämällä hyväksi varainsiirtoveroilmoituksia.

Tilastosta selviää, että asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousua myös vuonna 2018. Viimeisimmän vuosineljänneksen aikana esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat kohosivat jopa 2,2 %. Hintojen nousu on ollut suurinta Tampereella ja Helsingissä. Hinnat ovat nousseet myös Turun kalleimmilla asuinalueilla. Asuntojen hinnat taas ovat puolestaan laskeneet Mikkelissä, Kokkolassa sekä Vaasassa. Asuntojen hinnoista löytyy valtavasti alueellisia eroja.

Suomen halvimmat asunnot löytyvät Kemistä, josta asunnon voi saada 380 € neliöhinnalla. Kalleinta taas on puolestaan Helsingin Kaartinkaupungissa, jossa keskimääräinen neliöhinta on 7 988 €. Kun vertaillaan keskenään isoja ja keskisuuria kaupunkeja, eivät erot näiden välillä ole valtavia. Neliöhinnoissa vaihtelua on kuitenkin paljon. Isojen ja keskisuurten kaupunkien välillä edullisinta asuminen on Kotkassa, kalleinta Helsingissä. Kotkassa keskimääräinen neliöhinta on 986 €. Keskimääräinen neliöhinta Helsingissä on noin 4 200 €.

Perheasunnon hinta

Vertailuissa käytetään yleensä yksiöiden tai kaksioiden hintoja. Entäpä sitten perheasunnot? Noin 80 neliön suuruinen perheasunto isosta tai keskisuuresta kaupungista löytyy edullisimmillaan Kotkasta (noin 94 000 €, kun taas kalleinta on Helsingissä (keskimäärin 336 640 €).

Keskimääräiset tulot eri kaupungeissa

Tilastokeskus julkaisee joka vuosi palkkatilaston, josta selviää palkat eri kaupungeista. Vuonna 2018 suomalaisten yleisin palkka oli 2600 €. Keskipalkoissa on huimia eroja alueittain. Suurimmat tulot löytyvät Kauniaisista, mikä ei tuskin yllätä ketään, sillä kaupungin alhainen veroprosentti on jo pitkään houkutellut suurituloisia asukkaiksi. Kauniaisissa keskimääräisten vuositulojen suuruus on 63 150 €. Pienimmät keskimääräiset tulot sen sijaan löytyvät Kivijärveltä, 21 050 €.

Pääkaupungissa Helsingissä keskitulot ovat noin 36 030 €. Espoossa tulot ovat hieman suuremmat, 41 376 €, Vantalla 32 060 €. Muista kaupungeista vertailun vuoksi esimerkiksi Tamperelaiset tienaavat keskimäärin 28 930 €.

Säästäminen asuntoa varten

Kuinka paljon ja kuinka kauan suomalaisten tulisi säästää omaa asuntoa varten eri kaupungeissa? Tarkastelussa on oletettu, että tuloista säästetään 30 % asunnon ostamista varten. Tämä luku on todennäköisesti monille ihmisille tavoittamattomissa, sillä rahaa uppoaa muihin menoihin yleensä siten, että säästöön jää tätä pienempi osuus. Tarkastelussa keskimääräisillä tuloilla varustettu henkilö säästää 30 % palkastaan, ja ostaa sitten velattoman asunnon kun siihen on varaa. Tällaisessa tarkastelussa lahtelainen palkansaaja, joka haluaisi ostaa asunnon Helsingistä, joutuisi säästämään 40,3 vuotta ennen kuin pystyy ostamaan velattoman asunnon. Kotikaupungistaan Lahdesta hän pystyisi ostamaan asunnon jo 15,9 vuoden säästämisen jälkeen.

Suomalaisten lainat vuonna 2018

Näin suomalaiset hakivat lainaa 2018

Suomalaisten viime vuoden lainatottumuksia kartoitti Financer.com -palvelu. Palvelun kautta on mahdollista verrata keskenään esimerkiksi pikavippejä, kulutusluottoja ja autolainoja. Financer.com analysoi hakuja sen lainavertailussa. Analyysissä oli mukana yhteensä yli 12 500 lainavertailuhakua. Näistä hauista näemme paljon mielenkiintoisia trendejä. Selvityksessä olivat esimerkiksi suosituimmat laina-ajat sekä eri lainatuotteisiin liittyvät ikä- ja sukupuolijakaumat.

Lainavertailusta löytyy lainoja 50 – 70 000 € summalla. Suurimmat summat on kuitenkin jätetty tästä analyysistä pois, sillä 70 000 € lainat ovat löytyneet palvelusta vasta aivan vuoden 2018 loppupuolella. Laina-ajat lainoissa vaihtelee 15 päivän ja 15 vuoden välillä. Palvelun hakutuloksissa lainan summa oli keskimäärin 7 351 €. Yleisimmät summat, joita haettiin olivat 10 000, 1 000 sekä 300 euroa. Takaisinmaksuajan suhteen keskiarvo on 1 189 vuorokautta, eli noin 3 vuotta ja neljä kuukautta. Eniten hakuja tuli 24 ja 12 kuukauden sekä 30 vuorokauden lainoista.

Pikavippien haut

Tarkastelussa luokiteltiin pikavipit summaltaan 50 – 2 000 € suuruisiksi lainoiksi. Näiden hakutuloksissa suurin osa kohdistui kohtuullisen pieniin lainasummiin ja samalla myös lyhyisiin takaisinmaksuaikoihin. 76 % kaikista hakutuloksista osuu skaalan pienempään päähän, eli 50 – 500 euron välille. Suuremmissa summissa on nähtävillä selkeä piikki tasalukujen 1 000, 1 500 sekä 2 000 euron kohdalla.

Kulutusluotot

Kulutusluottojen osalta analyysissä nähtiin suurempi hajauma kuin pikavipeissä. Kulutusluotoissa suosituin summa oli tuhat euroa, kun taas keskiarvo kaikista hauista oli 9 569 €. Kulutusluottojen maksuajoissa hakutulosten keskiarvo oli hieman yli neljä vuotta. Vaikka suosituin summa kulutusluotoille oli 1 000 €, nostivat summaltaan suuremmat lainat keskiarvon lähemmäs kymmentä tuhatta euroa. Palvelun kautta etsittiin keskimäärin 13 600 € kokoista autolainaa hieman alle 5 vuoden takaisinmaksuajalla.

Autoluottoa haetaan isoin summa

Autoluoton osalta sekä haetut lainasummat että myös takaisinmaksuaika olivat huomattavasti korkeampia kuin tarkastelun toiset osa-alueet.

Sukupuoli ja ikäluokka

Analyysiin pääsivät myös eri sukupuolten ja ikäluokkien lainahaut. Tietojen perusteella naispuoleiset hakuja tekevät etsivät enemmän pikavippejä ja kulutusluottoja kuin mielet. Yhteensä 56 % pikalaina-hakutuloksista oli naisilta, kun taas kulutusluotoissa vastaava luku oli 52 %. Autolainoissa miehet taas tekivät selkeästi enemmän hakuja, autolainoissa 69 % hauista tuli miespuoleisilta hakijoilta.

Kaikkien lainatuotteiden kesken ylivoimaisesti suurin ryhmä hakijoista sijoittui 25 – 34 ikävuoden haarukkaan. Autolainan hakijat olivat keskimäärin hieman vanhempia kuin kulutusluotoissa ja pikavipeissä. Autolainoissa ainoastaan 9 % hakijoista sijoittui alle 25 ikävuoden haarukkaan. Näyttäisi siis siltä, että auton hankinta tulee ihmisillä vastaan vasta hieman myöhäisemmässä vaiheessa elämää.

Kun tällaisia tuloksia tarkastellaan, on hyvä pitää mielessä se, että kyseessä on ainoastaan etsintätulokset eri lainatyypeille, eikä suinkaan itse lainahakemukset. Käyttäjädataa on kerätty analyysia varten Google Analytics -palvelusta.

Euroclear Finland Oy sulkee asiakastilipalvelut

Euroclear Finland Oy sulkee asiakastilipalvelut

Löytyykö sinulta osakkeita Euroclear Finland Oy:n asiakastilipalveluista? Jos löytyy, kannattaa toimia ennen 28.2., jotta voit välttää osakkeidesi pakkomyynnin. Osakkeet voi siirtää ilmaiseksi minkä tahansa pankin arvo-osuustilille ennen helmikuun loppua.

Euroclear Finland Oy eli Suomen Arvopaperikeskus on kansallinen arvopaperikeskus. Vuodesta 1992 se on tarjonnut digitaalisessa muodossa säilytettävien arvopapereiden selvityksiä ja säilytystä Suomessa. Nykyään Suomen Arvopaperikeskuksella on noin 1,4 miljoonaa arvo-osuustiliä, joilla säilytetään yhteensä noin 360 miljardin velkakirja- ja osakeomaisuutta.

Suomessa arvopaperikeskuslainsäädäntöä muutettiin vuonna 2017. Ennen muutosta osakeyhtiöillä oli velvollisuus maksaa osakkeiden säilyttämisen kulut osakkeenomistajien puolesta. Nyt voimaan astunut laki on poistanut tämän velvoitteen, ja Suomen Arvopaperikeskus joutui tilanteeseen, jossa sen on pakko sulkea Asiakastilipalvelut. Viime vuosina vauhdikkaasti edennyt digitalisaatio on tehnyt osakkeiden omistamisesta entistä edullisempaa, ja nykyään tarjolla on useita eri palveluita, jotka pystyvät kaikki kilpailemaan hinnalla Euroclear Finlandia paremmin.

Suomen Arvopaperikeskuksen 1,4 miljoonasta arvo-osuustilistä Asiakastilipalveluiden alle kuuluu yhteensä noin 55 000 tiliä, joita lopetus koskee. Suuri osa Asiakastilipalveluissa olevista tileistä on kohtuullisen pienikokoisia arvoltaan, ja perinteisesti Asiakastilipalvelussa on säilytetty esimerkiksi eri puhelinyhtiöiden osakkeita. Joukosta löytyy myös muutamia suurempia osakesalkkuja.

Osakkeiden omistajiin koitetaan saada yhteys

Asiakastilipalveluissa säilytetyt osakkeet voi siirtää maksutta mihin tahansa muuhun pankkiin tai muuhun rahoituslaitokseen, joka tarjoaa osakkeiden säilytyspalveluita. Asiakastilipalveluiden asiakkaita on pyritty tavoittamaan jo viime vuoden lokakuusta lähtien. Suomen Arvopaperikeskus lähetti tammikuussa kirjeen kaikille asiakkaille, joita siirto koskee. Jos tilin haltijaa ei saada kiinni ennen 28.2. asetettua määrärajaa, myydään osakkeet. Tuotot, joista vähennetään myyntikulut siirtyvät Aluehallintavirastolle. Omistajilla on kuitenkin 10 vuotta aikaa lunastaa itselleen rahat osakkeista. Jos rahoja ei tähänkään määräaikaan lunasteta, siirretään ne osakeyhtiöille.

Jos siis sinulla on arvopapereita Suomen Arvopaperikeskus Euroclear Finland Oy:lla, kannattaa toimia heti, jotta vältät osakkeidesi pakkomyynnin.

Näin hakkeroit vuotesi

Hakkeroi vuotesi – paras aika tehdä eri asiat

Teitkö uudenvuoden lupauksia? Liittyivätkö uudenvuoden lupauksesi kenties uuden työpaikan löytämiseen? Tai muuhun asiaan, jonka avulla pyrit kenties parantamaan taloudellista tilannettasi?

Auttaaksemme sinua matkalla selvitimme sen, mitä kannattaa tehdä minkäkin kuukauden aikana. On olemassa useita syklejä, jotka ovat itseselvyyksiä. Esimerkiksi jos suunnittelet naimisiin menoa, haluat todennäköisesti mennä naimisiin kesällä. Jos haluat selvitä häistä kuitenkin pienemmällä budjetilla, kannattaa silloin ehkä harkita muuta ajankohtaa. Kokosimme tähän oppaaseen vinkit vuoden jokaiselle kuukaudelle.

Tammikuusta elokuuhun

Tammikuu on paras aika vuodesta uuden työpaikan etsimiseen. Vuoden vaihtuminen tuo luontaisen ajankohdan uuden työpaikan etsimiseen. Tässä kuussa Google-haut työpaikoista ovat korkeimmillaan. Mutta vaikuttaa siltä, että monet eivät kuitenkaan päädy hakemaan töitä, jolloin sinulla saattaa olla paremmat mahdollisuudet työpaikan saantiin.

Helmikuu taas on puolestaan paras kuukausi autovakuutuksen ostoon. MoneySuperMarket sivuston mukaan kallein aika vakuuttaa auto on joulukuu, kun taas 15 % tätä edullisemmin selviät, jos vakuutat autosi helmikuussa.

Maaliskuu on optimaalinen aika mennä naimisiin. Kesähäät ovat kaikkein suosituimpia, ja siten myös kalliimpia. Keväisin hääpaikkoja ja juhlien järjestämistä tarjotaan huomattavasti edullisemmin hinnoin.

Huhtikuu puolestaan on paras aika tulla raskaaksi. Usean eri tutkimuksen mukaan siemennesteen laatu ja siittiöiden määrä on korkeimmillaan huhtikuun aikana.

Toukokuu taas on otollista aikaa elämänmuutoksien tekemiseen. Vaikka oma elämä ja sen suunta on yleensä mielessä vuoden vaihteessa, ei se välttämättä ole paras aika suurten päätösten tekoon. Syy tälle löytyy talvesta, sillä pimeys saa ihmiset usein masentumaan, mikä tietysti vaikuttaa päätösten laatuun. Toukokuussa valoa riittää ja kaamosmasennus on poissa. Nämä tekijät edesauttavat päätöksentekoon vaadittavaa mielenvirkeyttä.

Kesäkuu taas on puolestaan paras aika joutua sairaalaan. Usein sairastumisen ajankohtaa ei pysty valitsemaan, mutta jos pystyt, kannattaa sairaalaan mennä kesällä. Talvisin liukkaus ja ihmisiä sairastuttava influenssa takaa sen, että sairaalan vuodepaikat ovat täynnä. Kesäisin sairaaloissa on hiljaisempaa, joten odotusajat ovat lyhyempiä.

Heinäkuu on paras aika erilaisten kokeiden tekemiseen. Valitettavasti tässäkään asiassa meillä ei usein ole päätäntävaltaa, mutta jos on mahdollista kannattaa keskittymistä vaativat kokeet sijoittaa keskelle kesää. Tutkimuksissa on osoitettu, että ihmisen päättelykyky on parhaimmillaan keskikesällä ja huonoimmillaan talvella.

Jos olet suunnittelemassa asunnon ostamista, kannattaa se tehdä elokuussa. Vaikka huhti-, touko-, ja kesäkuu tarjoavatkin suurimmat asuntolistaukset, on ostajia vähemmän liikkeellä elokuussa. Näin asuntomarkkinoilla saattaa vallita ostajan markkinat.

Syksy ja alkutalvi

Syyskuu puolestaan on paras aika syntyä. Jos jälkikasvun hankinta on ajankohtaista, kannattaa lapsen syntymä koittaa ajoittaa syyskuulle, sillä tutkimuksissa on havaittu syyskuussa syntyvien lasten pärjäävän parhaiten kokeissa.

Lokakuu on paras aika osakkeiden ostoon. Marraskuu taas on paras aika hakea passia. Eräässä tutkimuksessa todettiin jonojen olevan silloin lyhimmillään. Joulukuu puolestaan on osoittautunut parhaaksi ajaksi ostaa uusi auto, sillä silloin autojen hinnat ovat alhaalla.

Sähkölaitteiden käyttöikää pidennetään EU:ssa

Sähkölaitteiden käyttöikä pitenee EU:ssa

EU valmistelee parhaillaan uutta direktiiviä, joka edellyttää, että markkinoilla eniten myydyt sähkölaitteet on pystyttävä korjaamaan.

Usealle lukijalle on varmasti tuttu tilanne, jossa kohtalaisen uusi kodinkone hajoaa hieman sen takuuajan päättymisen jälkeen. Yleensä tällaisissa tilanteissa käy niin, että laite on lähestulkoon mahdotonta korjata. Joko laitetta ei pysty avaamaan ilman sen rikkoontumista tai sitten laitteeseen ei ole saatavilla ollenkaan varaosia. Myös korjausohjeet laitteille tuntuvat olevan kiven alla.

Tällaiset tilanteet ovat valitettavan tuttuja useille ihmisille. Siksi EU:ssa on valmisteltu direktiiviä, joka on nyt menossa läpi jäsenmaiden viranomaisten tarkastelusta.

Direktiivi on ollut valmisteilla jo noin kolmen vuoden ajan. EU:n virkamiehet ovat sillä aikaa keränneet dataa ja miettineet sitä, kuinka sähkölaitteiden korjaavuutta pystytään mittaamaan ja arvioimaan. Tämän pohjalta on kehitetty standardeja, joita pystytään hyödyntämään lain seuraamisessa. Vuoden 2018 loppupuolella EU hyväksyi alustavasti säännökset, jotka koskivat esimerkiksi valaisimia, tietokoneiden näyttöjä ja televisioita sekä tiskikoneita. Määräyksen mukaisesti laitteet tulee olla avattavissa korjausta varten. Lisäksi on määrätty, että tietyt osat laitteista tulee pystyä irrottamaan, ja samalla myös varaosia ja korjausohjeita tulee olla saatavilla kuluttajille.

Tässä vaiheessa säädökset ovat EU:n tarkistusprosessissa käsiteltävänä. Ennen kuin säännökset tulevat täysimäärisinä voimaan, edessä on laitteen tyypistä riippuen 1 – 2 vuoden siirtymäaika, jonka aikana laitevalmistajien tulee varmistaa, että tämän siirtymäkauden jälkeen myyntiin tulevat laitteet täyttävät määräykset. Tämä tarkoittaa sitä, että direktiivi olisi voimassa 2020 tai 2021.

Korjattavuudelle on kysyntää

Laitteiden korjattavuudelle on ollut paljon kysyntää EU:n alueella. Kuluttajat ovat syyttäneet EU:ta siitä, että se on mukautunut liikaa laitevalmistajien asettamiin vaatimuksiin, ja jättänyt esimerkiksi ympäristöasiat vähemmälle huomiolle. BBC tutki laitteiden käyttöä vuodesta 2004 vuoteen 2012 asti. Tämän tarkasteluaikavälin aikana viiden käyttövuoden aikana rikki menneiden laitteiden määrä nousi 3,5 prosentista 8,3 prosenttiin. Tutkimuksessa selvisi myös että esimerkiksi pesukoneista yli kymmenen prosenttia hajoaa alle viidessä vuodessa. Samoin EU:sta löytyi myynnistä valaisimia, jotka oli suunniteltu siten, että polttimoita ei pystynyt vaihtamaan, joten koko lamppu oli uusittava.

BBC:n tutkimuksessa selvitettiin laitteiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Pitkäikäinen pesukone aiheutti noin 1,1 tonnia pienemmät hiilidioksidipäästöt verrattuna siihen, että pesukone joudutaan uusimaan muutaman vuoden välein.

Tietysti hiilidioksidipäästöjen pienentymisen lisäksi kestävät laitteet myös pienentävät kuluttajalle aiheutuvia kustannuksia. Uudet direktiivit ovatkin olleet kuluttajille mieluisia. Isot kodinkoneet ovat kalliita, ja usein kuluttajat käyttävätkin erilaisia kulutusluottoja tuotteiden hankkimiseen. Tällaisen ison hankinnan kohdalla kuluttajat ovat usein siinä uskossa, että laite kestää pitkään, vaikka todellisuus usein osoittautuukin vastakohdaksi. Toivottavasti uusi direktiivi pystyy pidentämään laitteiden käyttöikää.

Mobiilimaksujen käyttäminen yleistyy Suomessa

Mobiilimaksaminen yleistyy

Mobiilimaksu, eli älypuhelimella ostosten maksaminen on alkanut yleistyä Suomessa. Erityisesti yksityishenkilöiden väliset siirrot mobiilimaksuina ovat olleet nousussa. DanskeBankin kehittämän MobilePay-palvelun kautta siirrettiin vuoden 2018 aikana yhteensä noin 260 M€. Noin 80 % tästä summasta on yksityishenkilöiden välisiä siirtoja, loput summasta on käytetty ostosten maksamiseen. Summa tarkoittaa sitä, että kasvua vuoteen 2017 verrattuna on kertynyt huimat 140 prosenttia. Maksutapahtumia kertyi vuoden 2018 aikana yhteensä 9,2 miljoonaa. Näiden tilastojen turvin MobilePay mainostaakin olevansa suomen käytetyin mobiilimaksamisen sovellus.

Myös OP on suosittu mobiilimaksuissa

MobilePayn kanssa markkinoista kilpailee OP:n Siirto-palvelu. Se on samantapainen palvelu, jonka avulla rahaa on mahdollista siirtää pelkästään puhelinnumeron avulla. Myös Siirto mainostaa olevansa tällä hetkellä Suomen suurin mobiilimaksamisen palvelu. Siirto ei ole vielä julkaissut sen koko vuoden tilastoja, mutta tammikuun ja syyskuun välisenä aikana Siirron kautta oli siirretty yhteensä noin 200 M€, kun MobilePaylla vastaava luku oli 180 miljoonaa euroa. Näyttääkin siltä, että Siirto olisi tällä hetkellä Suomen suosituin mobiilimaksusovellus. Varmistus tähän saadaan, kunhan Siirto julkaisee edellisvuoden numerot.

Käyttäjien määrältä MobilePay näyttäisi olevan suurempi, sillä marraskuun aikana Siirrolla oli 750 000 käyttäjää, kun taas MobilePaylla oli joulukuussa noin 800 000 käyttäjää.

Mobiilimaksamisen suosio kasvaa vauhdilla

Vaikka tässä vaiheessa onkin epäselvää se, kuka kilpailijoista johtaa kisaa, selvää on kuitenkin se, että mobiilimaksaminen on tullut jäädäkseen. Samoin myös sen suosio on kasvanut ja mobiilimaksuista on alkanut tulla yhtä arkisia maksutapoja kuin vaikkapa käteisestä ja pankkikorteista. MobilePay kertoo, että sen yrityspuolen maksut kasvavat vuosittain 300 – 400 prosenttia.

Toinen OP:n kehittämä mobiilimaksusovellus Pivo on myöskin kasvattanut suosiotaan. Pivo on suunnattu hieman eri tilanteisiin kuin MobilePay ja Siirto. Myös tämän palvelun käyttäjäkunnan kasvu kertoo siitä, että mobiilimaksut ovat kovassa suosiossa. Tutkimusten mukaan suurinta kasvu on ollut yli 40-vuotiaiden käyttäjien ikäryhmässä. Tätä nuoremmat diginatiivit ovat jo omaksuneet mobiilimaksut aikaisemmin.

Mobiilimaksujen suosion lisääntyessä vähenee käteisen maksutavan merkitys jatkuvasti. Kun vielä vuonna 2013 noin 20 prosenttia suomalaisista piti käteistä pääasiallisena maksuvälineenä, oli vastaava luku vuonna 2018 enää 10 prosenttia. Käteinen on edelleen suosittu maksuväline ikäihmisten joukossa. Samoin myös tarkkaa kirjaa taloudesta pitävät saattavat suosia käteistä, sillä käteisen avulla rahan arvon hahmottaa paremmin. Käteisen käytössä on merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi pääkaupunkiseuduilta löytyy julkisen sektorin toimijoita, jotka eivät ota vastaan käteistä. Käteinen tulee kuitenkin säilyttämään asemansa maksamisen varajärjestelmänä. Mobiilimaksut ja maksukortit kun ovat alttiita erilaisille sähköisille häiriöille.

Suomen talouskasvun odotetaan hidastuvan

Suomen Pankki ennustaa talouskasvun hidastuvan

Suomen talous on kasvanut jo lähes kolmen vuoden ajan. Suurimpina tekijöinä talouden kasvuun on vaikuttanut Suomessa tuotettujen palveluiden ja tavaroiden vienti ja sen elpyminen. Yksi vaikuttavista tekijöistä on ollut myös kotitalouksien lisääntynyt kulutus. Alhaiset korot ovat osaltaan kannustaneet kulutukseen. Talouskasvun jatkuminen näyttää melko varmalta, sillä suomalaiset vientituotteet kiinnostavat maailmalla. Kansainvälisen hintakilpailun osalta Suomen asema on parantunut kilpailukykysopimuksen myötä.

Suomen Pankin mukaan viime vuosina jatkunut mukava talouden nousukiito sekä työpaikkojen määrän kasvu tulee hidastumaan merkittävästi. Kun bruttokansantuote kasvoi vuonna 2018 2,7 %, ennustaa Suomen Pankki talouden kasvun hidastuvan tämän vuoden aikana 1,9 prosenttiin. Vuonna 2020 ennustettu talouskasvu on 1,7 prosenttia.

Kesäkuussa Suomen Pankki arvioi talouskasvun hidastuvan viimeisintä ennustetta hitaammin. Tuolloin vuodelle 2019 ennustettu talouskasvu oli 2,2 prosenttia. Viimeisimmän ennusteen heikkenemiseen liittyy suurimmalta osin huoli euroalueen sekä koko maailmantalouden vallalla olevasta kehityksestä. Esimerkiksi Euroopan Keskuspankki päivitti vähän aikaa sitten euroalueen talouskasvusta tehtyä ennustetta hieman aiempaa heikommaksi. Tämä näkyy vastaavasti nyt myös Suomen ennusteessa.

Suurin uhka väestön vanhentuminen

Pitkällä aikavälillä suurin uhka julkiselle taloudelle on ehdottomasti väestön vanhentuminen. Viimeisin väestöennuste julkaistiin vuoden 2018 marraskuussa, eikä tuo ennuste maalaa kovin ruusuista kuvaa tulevaisuudelle. Esimerkiksi valtionvarainministeriön näkemys kestävyysvajeesta on siirtynyt entistä huonompaan suuntaan. Valtionvarainministeriö arvioi tällä hetkellä pitkän aikavälin kestävyysvajeen suuruudeksi 4 %.

Kestävyysvaje on talouspolitiikan käsite, joka kuvaa valtion velkaantumista tilanteessa, jolloin julkisten menojen suuruus kasvaa väestön ikääntyessä. Julkisen talouden rahoitusasemaa Suomessa tulisi siis parantaa neljällä prosenttiyksiköllä, jotta julkisen talouden ei tarvitsisi lisätä sen velkataakkaa.

Työllisyystilanne on parantunut

Vuoden 2018 aikana Suomen työllisyystilanne parantui merkittävästi. Uusia työpaikkoja syntyi yhteensä noin 60 000 kappaletta. Suomen Pankin ennusteen mukaan työpaikkojen kasvu jää kuitenkin tilapäiseksi. Hallitus oli asettanut itselleen tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin vuoden 2018 aikana. Tämä tavoite täyttyikin hienosti juuri ennen joulua. Julkisen talouden tasapainottamisen kannalta työllisyysaste on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Viime aikoina työllisyysaste on kasvanut vahvasti. Vuonna 2015 työllisyysaste oli 68 %, joten parannusta on tapahtunut hyvin. Vaikka tämän vuoden lukemat sekä talouskasvun että työllisyystilanteen kannalta näyttävät hyviltä, joutuu seuraava hallitus kuitenkin töihin varmistaakseen nousujohteisen kehityksen myös tulevaisuudessa.