Bank Norwegian laskee talletussuojaa

Bank Norwegianin talletussuoja laskee

Norjalaisen Bank Norwegianin suomalaisasiakkaille on taas tiedossa huonoja uutisia. Aikaisemmin uutisoimme siitä, kuinka pankki laski ennen lähes ennätyksellistä talletuskorkoa 1,75 prosentista uuteen 0,75 prosenttiin. Suomalaisasiakkailla on pankissa talletuksia yhteensä noin 950 miljoonan euron edestä. Myös uusi 0,75 prosentin korko on markkinoilla kilpailukykyinen, mutta siitäkin huolimatta uutinen ei varmaan tullut kovin mieleisenä.

Nyt luvassa on taas huonoja uutisia. Norjalaiset pankit suunnittelevat talletussuojan laskemista samalle tasolle kuin mitä EU-maiden pankeissa. Tällä hetkellä talletussuoja on 2 miljoonaa Norjan kruunua, joka vastaa suunnilleen 207 000 euroa. Vuoden 2019 alusta lähtien talletussuojaa ehdotetaan laskettavaksi 100 000 euroon. Tämä on sama kuin tällä hetkellä EU-maiden pankeilla oleva talletussuoja.

Uusi euromääräinen talletussuoja koskisi ainoastaan ulkomailta tulleita talletuksia. Talletussuojaa koskeva laki muutettiin Norjassa jo keväällä. Muutoksen takana oli erityisesti Bank Norwegianin toiminta. Norjassa käytiin paljon keskustelua siitä, että Bank Norwegian saa perusteettoman kokoisen varainhankintahyödyn Norjan suuren talletussuojan ansiosta. Pankin pääliiketoimintaan kuuluu lainojen ja luottojen tarjoaminen, jota rahoitetaan osittain talletustileistä saatavilla tuotoilla.

Suomalaisilla asiakkailla on tällä hetkellä noin 9,5 miljardin Norjan kruunun edestä talletuksia Bank Norwegianin säästötileillä. Summa vastaa lähes miljardia euroa. Yhteensä suomalaisten kotitalouksien pankkitalletusten suuruus on arviolta 90 miljardia euroa, eli suhteessa Bank Norwegianin osuus kaikista kotitalouksien talletuksista on melko pieni.

Mikä on talletussuoja?

Talletussuoja on talletustileille tarjottava suoja, joka suojaa tallettajaa sellaisissa tilanteissa, joissa talletuspankki ajautuu maksukyvyttömäksi. EU-maissa talletussuojajärjestelmä on keskeisiltä osilta yhtenäistetty EU-direktiivin avulla. EU-maissa talletussuojarahastosta korvataan korkeintaan 100 000 euroa per asiakas per pankki. Jos asiakkaalla on talletuksia, joiden suuruus ylittää tämän summan, ne eivät kuulu talletussuojan piiriin, ja pankin ajautuessa konkurssiin ylijäävä osuus saatetaan menettää.

Ulkomaisten pankkien kohdalla tilanne on hieman monimutkaisempi. Esimerkiksi Suomessa toimii useita ulkomaisten pankkien sivuliikkeitä, joiden tileille suomalaiset asiakkaat voivat tehdä talletuksia. Vaikka pankin sivukonttori sijaitseekin Suomessa, eivät tällaiset pankit kuulu Suomalaisen talletussuojan piiriin, vaan talletussuoja tulee silloin pankin kotivaltion talletussuojajärjestelmästä.

Tommi Mäkinen
Tommi Mäkinen
Tommi on toiminut finanssialalla neljän vuoden ajan. Hän seuraa tiiviisti alan kehitystä ja kirjoittaa artikkeleita finanssialaan liittyen. Tommi pyrkii teksteillään avaamaan laina-alan toimintaa ja pyrkii aina auttamaan kuluttajia löytämään parhaiten heille sopivan rahoitusratkaisun.

Bitcoinin arvo heilahtelee

Suositun kryptovaluutan Bitcoinin arvo on laskenut merkittävästi aikaisemmista huippulukemista. Korkeimmillaan Bitcoinin arvo oli vuoden 2017 joulukuussa, jolloin kolikko vaihtoi omistajaa hieman yli 16 000 eurolla. Tällä hetkellä arvo on tullut alas noin 5 500 euroon. Alamäkeä on jatkunut käytännössä koko kuluneen vuoden ajan. Hinta on myös heilahdellut vahvasti molempiin suuntiin, sillä kryptovaluuttojen luonteeseen kuuluu korkea volatiliteetti eli vaihtelevuus.

Arvoa laskevat hakkerointitapaukset

Bitcoinin hintaan ovat vaikuttaneet merkittävästi hakkeri-iskut, joissa kolikoita on onnistuttu varastamaan merkittäviä määriä. Yksi hakkeroinnin kohteeksi joutunut yritys on etelä-korealainen Coinrail, jonka Bitcoin-lompakosta katosi arviolta 30 miljoonan euron arvosta kryptovaluuttoja. Coinrail toimi markkinoilla erilaisia kryptovaluuttoja välittävänä kauppapaikkana. Yksi tunnetuimmista kauppapaikoista oli japanilainen Mt. Gox, joka huippuvuosinaan 2013 ja 2014 välitti yli 70 % kaikista Bitcoin maksuista. Senkin kohtaloksi koitui hakkerointi. Yhteensä noin 850 000 Bitcoinia jotka kuuluivat yhtiölle ja sen asiakkaille katosivat todennäköisesti varkauden seurauksena. Näistä noin 200 000 on sittemmin ”löytynyt”. Vuonna 2015 valmistuneessa selvityksessä todettiin että suurin osa kolikoista oli varastettu suoraan yhtiön kryptovaluuttalompakosta vuodesta 2011 lähtien.

Viimeaikaisimpiin hakkerointeihin kuuluu myös japanilaisen Coincheck, jonka hallussa olevia kryptovaluuttoja hävisi jäljettömiin puolen miljardin dollarin edestä.

Kun näin suuret summat katoavat kuin tuhka tuuleen, ei ole mikään ihme, että ihmisten usko Bitcoiniin ja muihin kryptovaluuttoihin on ollut koetuksella. Bitcoin on vanhin markkinoilta löytyvä kryptovaluutta ja eräänlainen kryptovaluuttojen lippulaiva, joten sen arvo vaikuttaa paljon myös muiden kryptovaluuttojen kehitykseen.

Hakkeroinneista ja kolikoiden katoamisesta on tietysti seurannut epävarmuutta sijoittajien keskuudessa, mikä on tietysti taas johtanut kaupankäynnin volyymin pienenemiseen lähestulkoon kaikilla kryptovaluuttojen kauppapaikoilla.

Kryptovaluuttoja koskevat tragediat ovat osuneet myös lähelle Suomea. Suomalaisen yrittäjän Risto Pietilän kryptovaluutalla ostettu historiallinen Mallan kartano tuhoutui tulipalossa Pohjois-Virossa. Pietilän suunnitelmissa oli perustaa tähän historialliseen ja linnamaiseen kartanoon keskus tulevaisuuden virtuaalivaluuttojen käyttäjille. Kartano on mahdollisesti yksi suurimmista Bitcoineilla tehdyistä ostoksista. Pietilä on kerryttänyt omaisuutensa vuosien varrella keinottelemalla Bitcoineilla. Vielä ei ole tietoa siitä, voidaanko kartanoa entisöidä.

Bitcoin on suosittu kryptovaluutta

Bitcoin on kasvattanut suosiotaan sijoituskohteena erityisesti milleniaalien keskuudessa. Vaikka Bitcoinien ja muiden kryptovaluuttojen avulla on syntynyt useita uusia miljonäärejä sekä myös miljardöörejä, suhtautuvat rahoitusalan ammattilaiset varauksella kryptovaluuttoihin sijoittamiseen. Vaikka Bitcoinin arvo on tippunut viime aikoina paljon, on se kuitenkin pitkällä aikavälillä noussut merkittävästi. Esimerkiksi neljä vuotta sitten, kun Pietilä hankki Mallan kartanon itselleen, Bitcoinin arvo oli noin 1 / 9 sen nykyisestä arvosta

Bitcoineihin sijoittamisessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ja kuten myös muussakin sijoittamisessa hajauttaminen on ensisijaisen tärkeää. Koko elämänsäästöjä ei siis missään nimessä kannata laittaa kiinni Bitcoiniin. Bitcoin ja muut virtuaalivaluutat toimivat hyvin korkeariskisenä sijoituksena sellaisille sijoittajille, jotka ovat valmiita korkeampaan riskiin. Reuters kirjoitti vuonna 2012 artikkelin, jossa se kertoi Bitcoinin olevan lähinnä keinottelijoiden ja sijoittajien leikkikalu. Tämä pitää pitkälti paikkansa, sillä keinottelu sekä säästäminen ovat keskeisimpiä käyttötarkoituksia Bitcoinille. Sen niukkuuden ansiosta poliittiset epävakaudet eivät ole juurikaan vaikuttaneet sen arvoon. Esimerkiksi finanssikriisi sekä Brexit-äänestys eivät vaikuttaneet juuri lainkaan Bitcoinin markkina-arvoon.

Fyysisenä valuuttana Bitcoinia käytetään vielä harvoissa paikoissa. Suomessa ensimmäisenä Bitcoineja maksuvälineeksi otti vastaan Vegemesta-niminen ravintola. Myös Teslan sähköautoja on myyty Suomessa Bitcoineilla. Sibeliuspuiston minigolf taas teki historiaa olemalla ensimmäinen minigolfrata, joka hyväksyy Bitcoineja maksuvälineeksi. Bitcoinin lisäksi markkinoilta löytyy useita muita virtuaalisia valuuttoja. Markkina-arvoltaan suurimpien kryptovaluuttojen joukkoon kuuluvat esimerkiksi Ethereum, Bitcoin cash, Ripple, Litecoin sekä Dash. Myös Monero on yksi uudemmista suosituista kryptovaluutoista.

Tommi Mäkinen
Tommi Mäkinen
Tommi on toiminut finanssialalla neljän vuoden ajan. Hän seuraa tiiviisti alan kehitystä ja kirjoittaa artikkeleita finanssialaan liittyen. Tommi pyrkii teksteillään avaamaan laina-alan toimintaa ja pyrkii aina auttamaan kuluttajia löytämään parhaiten heille sopivan rahoitusratkaisun.

Uusi vakuutuksia koskeva laki voimaan

Lokakuun alussa Suomessa astui voimaan uusi vakuutuksia koskeva laki. Uuden lain tarkoituksena on helpottaa eri vakuutustuotteiden vertailua. Lain myötä vakuutusyhtiöiden tulee tarjota asiakkaille kaikki vakuutusta koskevat perustiedot vakiomuotoisessa avainasiakirjassa. Samalla laki asettaa myös rajoitteita vakuutuksien yhteydessä tarjottaviin palveluihin. Useat vakuutusyhtiöt tarjoavat esimerkiksi lahjoja asiakkaille, jotka ottavat vakuutuksia. Nyt vakuutusyhtiöiden tulee ilmoittaa asiakkaille, että vakuutus on mahdollista saada samaan hintaan myös ilman tuota ilmaista lahjaa. Uuden lain ansiosta asiakkaiden on nyt helpompaa säästää rahaa vakuutusmaksuissa.

Vakuutuksiin liittyvä lainsäädäntö Suomessa oli jo ennestään melko korkealla tasolla. Tämän kuun alussa voimaan astuneen uudistuksen tarkoituksena on selkiyttää vakuutusyhtiöiden toimintaa vielä entisestään. Laki pyrkii estämään vakuutusyhtiön ja asiakkaan välisiä riitatilanteita. Vakuutuksista tutut koukeroiset sopimukset selkeytyvät lain mukaan. Näin väärinymmärrykset asiakkaan puolelta vähenevät.

Nyt voimaan tuleva laki perustuu EU:n asettamaan direktiiviin vuodelta 2016. Direktiivissä määrätään EU:ssa tarjottavista vakuutuksista. Kuten jo aikaisemmin totesimmekin, oli Suomen tilanne jo ennen lakia melko hyvä. Muissa EU-maissa muutokset vakuutuksiin ja niitä koskeviin lainsäädäntöihin muuttuu huomattavasti enemmän.

Kuluttajat pystyvät jatkossa kilpailuttamaan vakuutuksia entistä paremmin. Kun aikaisemmin tiedot eri vakuutuksista piti etsiä vakuutusyhtiön sivuilta ja eri dokumenteista, joiden muotoilu vaihteli paljon, on nyt mahdollista lukea vakuutuksen perustiedot vakiomuotoisesta asiakirjasta. Rakenteeltaan avainasiakirja on lyhyt, vain muutaman sivun sisältävä paperi. Vakiomuotoisen asiakirjan tulee sisältää tiedot vakuutuksen hinnasta ja siitä, mitä vakuutus korvaa ja mitä ei. Sisällön on määrittänyt valtioneuvosto, joka ohjeistaa sisällöstä yhdeksän kohtaa sisältävällä listalla.

Uusi laki koskee kaikkia vahinkovakuutuksia. Vahinkovakuutuksiin kuuluvat esimerkiksi tapaturma-, koti-, sairaus- sekä eri ajoneuvovakuutukset.

Uudelle lakimuutokselle on kysyntää, sillä Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Fine käsittelee vuosittain yli 6 000 vakuutusasiaa. Näistä vakuutusasioista suurin osa on erilaisia neuvonta-asioita, joissa kuluttajia neuvotaan vakuutuksien sisällöstä. Finen johtava neuvonantaja Ville Raulos pitää tätä merkkinä siitä, että vakuutuksien ehdoissa on parantamisen varaa. Rauloksen mukaan kaikki toimenpiteet, jotka parantavat tiedon saamista ovat tervetulleita.

Vakuutukset ovatkin tunnettuja niiden kimuranteista ehdoista ja säännöistä. Vakuutusta ostaessa joutuu tutustumaan useisiin eri tuotteisiin, ja niiden vertailu on usein hankalaa. Yksi keskeinen asia vakuutuksissa on omavastuu. Esimerkiksi kotivastuussa omavastuu on tyypillisesti reilun sadan euron luokkaa. Jos vaikka uskollinen polkupyöräsi varastetaan, korvaa kotivakuutus yleensä menetetyn kulkupelin, mutta vähentää korvauksesta omavastuun. Tällaisissa tilanteissa saatat miettiä mihin omavastuu oikein perustuu, kun vakuutuksesta jo kerran maksetaan korkeita maksuja.

Omavastuullisessa kotivakuutuksessa asiakas kärsii vahingon sattuessa vakuutusyhtiön kanssa. Jos vakuutuksessa ei olisi lainkaan omavastuuta, tämä todennäköisesti lisäisi asiakkaan sellaista käytöstä, joka lisää riskinottoa. Esimerkiksi polkupyörän tapauksessa saatettaisiin polkupyörä jättää kunnolla lukitsematta, kun tiedossa on, että vakuutusyhtiö korvaa menetetyn kulkuvälineen.

Toinen syy omavastuulle on epäsymmetrinen informaatio. Se tarkoittaa sitä, että toisesta osapuolesta ei ole riittävästi tietoa saatavilla ennen päätöksen tekemistä. Kansantaloustieteessä käytetään tällaisten päätösten tekemisen jälkeistä tilaa moraalikadon ongelmaksi. Vakuutuksien tapauksessa moraalikatoa pyritään torjumaan vakuutusturvan rajoittamisella omavastuun avulla.  Omavastuu tarkoittaa käytännössä sitä, että vakuutussopimus ei tarjoa täydellistä suojaa mahdollisen vahingon varalle, vaan myös asiakas kantaa osan riskistä. Omavastuu kannustaa vakuutuksen ottajia toimimaan vastuullisesti.

Omavastuun avulla vakuutusyhtiöt pystyvät myös tunnistamaan asiakasryhmiä. Ennen vakuutuksen ottamista vakuutusyhtiön on mahdotonta tietää, minkälaiseen riskiryhmään tämä asiakas kuuluu. Omavastuun valinta antaa kuitenkin osviittaa siitä, kuinka suuria riskejä asiakas on valmis ottamaan. Jos asiakas valitsee vakuutuksen, jossa on pieni omavastuu ja suuremmat vakuutusmaksut, kielii tämä siitä, että asiakas kuuluu korkeampaan riskiryhmään. Hän nimittäin pitää vaikkapa polkupyörän häviämistä todennäköisenä, ja on sen takia valmis maksamaan korkeampaa vakuutusmaksua. Vastaavasti taas kuluttaja, joka valitsee korkean omavastuun ja matalan vakuutusmaksun pitää vahinkoa epätodennäköisempänä, ja todennäköisesti valmistautuu pitämään esimerkiksi polkupyörää kunnolla lukittuna sitä säilytettäessä.

Teemu Virtanen
Teemu Virtanen
Teemulta löytyy kokemusta pikavippialalta jo lähes kuuden vuoden verran. Teemu on seurannut alaa tiiviisti ja kirjoittanut artikkeleita eri alan julkaisuihin. Teemun tavoitteena on tuoda alalle läpinäkyvyyttä ja auttaa ihmisiä löytämään heille sopiva laina.

Ajokortin rahoittaminen

Nuoret ihmiset kohtaavat täysi-ikäisyyden kynnyksellä useita haasteita ja uusia mahdollisuuksia, joihin tarvitaan usein rahaa. Yksi tällaisista asioista on ajokortti, jota voidaan ehdottomasti ajatella investointina tulevaisuuden varalle. Ajokortin avulla liikkuminen oman aikataulun mukaan helpottuu, ja ajokortin avulla voi myös tienata elantonsa.

Koko 2000-luvun ajan ajokortin hintaa korotettiin ja pakollisten ajotuntien määrää lisättiin jatkuvasti. Tämän vuoden heinäkuussa voimaan astui kuitenkin laki, jonka ansiosta ajokortin hinta tippui jopa 1 000 eurolla. Kun aikaisemmin pakollisia teoriatunteja B-luokan ajokortille on ollut 19 kappaletta, on niitä nykyään enää 10. Samoin myös pakollisia ajotunteja on nykyään 10 kappaletta entisten 18 sijaan. Uuden lain myötä ajokorttiopiskelun voi aloittaa jo 16-vuotiaana.

Vaikka ajokortin hinta tippuikin aikaisemmasta reilusta 2 000 € nyt noin tuhanteen euroon, on summa silti vielä melko suuri erityisesti nuorille ihmisille. Rahoitus ajokorttiin hoidetaan useimmissa tapauksissa vanhempien avustuksella, mutta myös muita vaihtoehtoja rahoituksen järjestämiseen on olemassa. Tarkastellaan ensin mistä ajokortin hinta koostuu, ja tarkastellaan sitten eri rahoitusvaihtoehtoja.

Mistä ajokortin kustannukset muodostuvat?

Ajokortin kustannukset eivät muodostu pelkästään autokoulun tarjoaman opetuksen kustannuksista. Niiden lisäksi ajokorttiin tarvitaan lisäksi:

  • Ajokorttilupa, 49 €
  • Ratamaksu 55 €
  • Lääkärintodistus 0 -50 €
  • Kuvat ajokorttiin 15 €
  • Teoriakoe 35 €
  • Ajokoe 90 €
  • Turvallisuuskoulutus 70 €

Eli pakollisiin menoihin uppoaa jo 350 €. Näistä kuluista lääkärintodistusta ei tarvita, jos kyseessä on hakijan ensimmäinen ajokortti. Jos kortin ajaa opetusluvan avulla, tulee silloin kustannuksiksi vähintään:

  • Hakemus opetuslupaa varten 30 €
  • Jarrupoljin sekä muut tarvikkeet noin 130 €
  • Asennuskustannukset 200 €
  • Polttoainekustannukset

Eli vähintään noin 360 € plus polttoainekustannukset. Opetusluvan saamiseksi opetuslupaa hakevalla tulee olla ollut ajokortti vähintään 5 vuotta ja samoin myös liikennehistorian tulee olla puhdas, eikä sakkoja saa löytyä montaa kappaletta. Samaan perheeseen kuuluvia on mahdollista opettaa ilman aika- tai määrärajoitusta. Perheen ulkopuolisten jäsenten opettamiseen on mahdollista hakea kolme lupaa kolmen vuoden sisällä.

Yksityiset autokoulut pystyvät määräämään ajokorttien hinnat täysin haluamallaan tavalla, onhan kyseessä kuitenkin yritykset, jotka tavoittelevat voittoa. Hinta vaihtelee siis suuresti kaupungeittain. Vertailemalla ajokortin hinnasta pystyy säästämään merkittäviä summia. Iltalehden tekemän selvityksen mukaan edullisin hinta B-luokan ajokortille löytyi Oulusta. Keskiarvolta edullisimmat ajokortit taas löytyvät Nokialta. Keskimääräinen hinta liikkuu noin 1 300 ja 1 500 € välillä. Opetusluvan avulla kortti on mahdollista saada noin 600 €:lla, pois lukien polttoaineeseen menevät kustannukset.

Ajokortin rahoittaminen

Rahat autokoulua tai opetusluvalla opettelua varten on mahdollista kerätä monella eri tavalla. On mahdollista säästää rahaa vaikkapa kesätöistä tai vanhemmilta lainaamalla. Muita mahdollisia keinoja ovat myös esimerkiksi luottokortti tai kulutusluotto. Oikea rahoitusmuoto riippuu aina eri seikoista.

Useissa tapauksissa autokoulun maksaminen on mahdollista myös osamaksua hyväksi käyttämällä. Autokouluilla ei kuitenkaan ole mitään pakkoa hyväksyä tällaista maksutapaa, joten voi olla, että autokoulusta vaaditaan koko summaa maksettavaksi. On myös mahdollista, että autokoulu tekee yhteistyötä jonkin rahoituslaitoksen kanssa, ja tarjoaa heidän lainaa autokoulun kattamiseksi. Jos hyväksyt tällaisen tarjouksen, et pysty olemaan varma siitä, onko tarjottu laina edullinen vaiko ei.

Siksi kannattaakin katsoa, kuinka paljon autokoulun kustannukset kattava kulutusluotto maksaa. Kulutusluotto on oivallinen tapa ajokortin rahoittamiseen. Kulutusluotto on nimittäin mahdollista saada täysin vakuudettomana lainana sekä myös tarvittaessa pitkällä maksuajalla. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä se, että maksuajan pidentäminen lisää aina lainasta koituvia kokonaiskustannuksia korkokustannusten muodossa.

Ajokortin hankintaa voi ajatella sijoituksena tulevaisuuteen, sillä ajokortin avulla liikkuminen helpottuu, ja samalla se avaa myös ovia esimerkiksi tiettyihin työpaikkoihin ja työtehtäviin, joissa vaaditaan ajokortin omaamista.

Tommi Mäkinen
Tommi Mäkinen
Tommi on toiminut finanssialalla neljän vuoden ajan. Hän seuraa tiiviisti alan kehitystä ja kirjoittaa artikkeleita finanssialaan liittyen. Tommi pyrkii teksteillään avaamaan laina-alan toimintaa ja pyrkii aina auttamaan kuluttajia löytämään parhaiten heille sopivan rahoitusratkaisun.

Positiivisen luottorekisterin käsittely etenee

Myös Suomessa ollaan harkitsemassa positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa. Kirjoitimme asiasta jo aikaisemmin. Nyt asian käsittely on edennyt selvitysvaiheeseen. Syyskuun alussa oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) vastaanotti selvitykset, jonka olivat kasanneet yhdessä asianajaja Jukka Lång sekä yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen. Selvityksessä kannatetaan positiivisen käyttöönottoa, ja otetaan samalla kantaa myös rekisteriin liittyviin tietoturvakysymyksiin. Aivan heti kyseistä rekisteriä ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön, sillä asiantuntijoiden mukaan rekisterin käyttöönoton valmistelussa menee aikaa, ja rekisteri olisi valmis toimintaan arviolta vuonna 2030.

Positiiviseen luottorekisteriin kerättäisiin tiedot kaikkien kansalaisten veloista, lainoista sekä luotoista. Rekisteriin lisättäisiin myös sellaisten henkilöiden tiedot, joiden laina- ja raha-asiat ovat hyvällä mallilla. Rekisterin tavoitteena on ehkäistä kuluttajien velkaantumista. Tällä hetkellä pankeilla ja muilla rahoituslaitoksilla ei ole lainaa myöntäessä käytössään kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta, sillä lainoja on tietysti mahdollista ottaa useasta eri palvelusta. Pankin asiakkaalla saattaa olla jo vaikka useita luottokortteja ja pikavippejä.

Positiivisen luottorekisterin perustaminen auttaisi myös Suomen Pankkia, sillä se pystyisi seuraamaan rekisterin avulla paremmin talouden makrovakautta. Luotto- ja pankkisektorin pirstaloituessa jatkuvasti keskuspankin on aina vain hankalampi kerätä tietoa kotitalouksien velkaantumisesta. Rekisterin avulla tämä puute poistuisi kokonaan.

Nyt oikeusministeriölle toimitetussa selvityksessä pohdittiin rekisterin perustamista yritysoikeuden professori Erkki Kontkasen sekä asianajaja Jukka Långin toimesta. Kontkasen mukaan tarve positiiviselle rekisterille on ilmeinen juuri luottojen tarjoajien määrän kasvun sekä laina-alan digitalisoitumisen myötä. Positiivinen luottorekisteri auttaisi estämään kotitalouksien velkaantumista, ja samalla Suomessa siirryttäisiin seuraamaan muiden maiden kansainvälistä esimerkkiä.

Mikä on positiivinen luottorekisteri?

Positiivinen luottorekisteri on yksinkertaisimmillaan tietokanta, johon on koottu tiedot kaikkien kuluttajien lainoista ja veloista. Luottoja myöntävät yhtiöt pystyvät näkemään reaaliajassa luottoa hakevan lainojen määrän sekä myös tiedot tuloista. Tietokannan avulla luotonantajayhtiöt saisivat nykyistä tilannetta paremman tiedon lainanhakijan luottokelpoisuudesta. Nykyään luotonantajat näkevät pelkästään tiedot hakijan maksuhäiriömerkinnöistä, sekä luotonantajan itse ilmoittamat tulotiedot. Positiivisen luottorekisterin avulla luotonantajat pystyisivät tekemään paremman arvion lainan hakijan taloudellisesta tilanteesta.

Kontkasen tekemässä selvityksessä esitetään, että rekisteriin tulisi kerätä tiedot kaikista kuluttajille myönnetyistä luotoista sekä tuloista. Selvityksessä ehdotetaan, että rekisteri voitaisiin perustaa samalla, kun ensi vuonna otetaan käyttöön uusi tulorekisteri. Rekisterin ylläpitäjäksi ehdotetaan Verohallinnon alla toimivaa Tulorekisteriyksikköä.

Luotonantajien olisi rekisterin perustamisen jälkeen ilmoitettava kaikki niiden myöntämät luotot. Samalla luotonantajilla olisi myös velvollisuus tarkastaa luotonhakijan tiedot rekisteristä ennen kuin laina myönnetään ja jättää laina myöntämättä, jos näyttää siltä, että lainaa hakevalla on suuri riski joutua maksuvaikeuksiin lainan takaisinmaksussa. Lainsäädännön avulla lainanmyöntäjille voitaisiin määrätä tiettyjä sanktioita, jos tarkistamisvelvollisuutta laiminlyödään.

Selvityksen mukaan rekisterin perustaminen maksaisi arviolta noin 20 miljoonaa euroa. Kustannukset kattaisivat Tulorekisteriyksikkö sekä Suomen Pankki. Rekisterin ylläpitokustannuksiksi arvioidaan kolme miljoonaa euroa vuodessa. Tämä vuotuinen ylläpitokustannus voitaisiin selvityksen mukaan periä rekisteriä käyttäviltä perittävän käyttömaksun avulla.

Oikeusministeri Häkkäsen kanta rekisterin perustamiselle on myönteinen. Hän on sitä mieltä, että Suomessa kaivataan entistä parempia tapoja joiden avulla ylivelkaantumista pystyttäisiin estämään. Häkkäsen mielestä selvitys muodostaa hyvän perustan rekisterin jatkovalmisteluille. Uusia ja tarkempia linjauksia asian käsittelyssä tehdään seuraavaksi lausuntokierroksen jälkeen.

Aikaisemmin vuonna 2017 Ylen tekemän kyselyn perusteella positiivinen luottorekisteri keräsi  eduskunnassa kannatusta puoluerajojen yli. Tällä hetkellä suurin osa EU-maista käyttää positiivista luottorekisteriä.

Positiivisen luottorekisterin perustamista Suomessa on harkittu myös aikaisemmin. Viimeksi oikeusministeriö selvitti rekisterin perustamista vuonna 2013. Tuolloin selvityksen tehneen professori Ahti Saarenpään mukaan rekisterin perustamista ei suositeltu EU:n tietosuoja-asetuksen johdosta. Nyt tehdyssä selvityksessä asianajaja Jukka Lång totesi, että EU:n uusi tietosuoja-asetus ei estä positiivisen luottorekisterin perustamista. Rekisteriin rekisteröityjen henkilöiden olisi mahdollista tarkastaa omat tiedot sekä tiedot, jotka koskevat rekisterin käyttöä. Samalla luotonantajien ei olisi mahdollista tehdä kyselyitä rekisteristä ilman, että kyselyn kohteena oleva henkilö ei olisi tietoinen asiasta.

Teemu Virtanen
Teemu Virtanen
Teemulta löytyy kokemusta pikavippialalta jo lähes kuuden vuoden verran. Teemu on seurannut alaa tiiviisti ja kirjoittanut artikkeleita eri alan julkaisuihin. Teemun tavoitteena on tuoda alalle läpinäkyvyyttä ja auttaa ihmisiä löytämään heille sopiva laina.

Yrityksen rahoitusrakenteen vaihtoehdot

Lainaa uudelle yritykselle

Aloittelevat yrittäjät törmäävät yrittäjäuransa alkupuolella useisiin haasteisiin, joista yksi suurimmista on rahoitus. Rahoitustarve vaihtelee suuresti riippuen siitä, minkälaista yritystä ollaan perustamassa. Yhden miehen freelance-toimiston perustaminen onnistuu tietysti pienemmällä pääomalla kuin vaikkapa maanrakennusfirman perustaminen. Erilaisia vaihtoehtoja rahoituksen järjestämiseen on tarjolla pilvin pimein. Pyrimme tässä artikkelissa selvittämään, mistä aloittelevan yrittäjän on mahdollista saada rahoitusta.

Yritysrahoitus yleisesti

Yrityksen rahoitus voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, jotka ovat oma pääoma sekä vieras pääoma. Yrityksen toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen alkuvaiheessa tarvitaan omaa pääomaa. Omalla pääomalla tarkoitetaan yrittäjän tai yrityksen omistajien tekemiä sijoituksia yritykseen ja yrityksen tekemää voittoa.

Vieras pääoma taas on ulkopuolelta hankittua rahoitusta, jota voi olla esimerkiksi ostovelka, pankkilaina, verovelka tai palkkavelka. Yleisesti ottaen vieras pääoma on siis jollain tavalla otettua lainaa. Usein siihen liittyy korko sekä myös takaisinmaksuvelvollisuus. Vieraan pääoman ottamiseen liittyy aina riskejä sekä velvoitteita, eli yrityksen tilannetta on hyvä analysoida, ennen kuin vierasta pääomaa ottaa.

Eri vaihtoehdot rahoitukseen

Oikeaan pääomarakenteeseen, eli oman ja vieraan pääoman suhteeseen on olemassa useita eriäviä näkemyksiä, eikä aina ole olemassa yhtä ja oikeaa ratkaisua. Oma pääoma on siitä puolesta erinomaista, että siitä ei tarvitse maksaa korkoa, eikä yrityksen tarvitse maksaa omaa pääomaa takaisin. Vieraan pääoman kohdalla lainan korko on yleensä sitä suurempi, mitä suuremmaksi sijoittajat näkevät yritykseen liittyvän riskin. Vieraassa pääomassa korko on siis määrätty etukäteen ja yrittäjällä on olemassa velvollisuus maksaa pääoma ja korot takaisin sovitusti. Lisäksi jos yritys joutuu konkurssiin, ovat sellaisessa tapauksessa vieraan pääoman velkojat edellä muihin verrattuna, eli heille velat tulee maksaa takaisin ensimmäisenä. Kun vieraan pääoman määrä yrityksessä kasvaa, tulee siitä yrittäjälle sekä suoria että epäsuoria kustannuksia. Esimerkiksi rahoituksen hinta nousee, sillä sijoittajat näkevät kasvavan vieraan pääoman riskipitoisempana sijoituksena.

Teorioita pääomarakenteeseen

Velan ottaminen yrittäjille saattaa olla hankala paikka, sillä lainan ottaessaan yrittäjä sitoutuu maksamaan korkoa sekä samalla riskit yritystoiminnassa kasvavat. Oikeaan pääomarakenteeseen on olemassa monta eri kantaa. Yhden aikaisimmista teorioista mukaan tietyissä tilanteissa yrityksen rahoituksen tulisi olla täysin velalla otettua. Perusteet tälle tulevat siitä, että pääoman korko on verovähennyskelpoista. Todellisuudessa tämä Modiglianin ja Millerin esittämä teoria ei kuitenkaan kannata, sillä riskisyyden kasvaessa myös kustannukset kasvavat.

Toinen pääomarakenteen teoria on staattinen pääomarakenneteoria. Siinä otetaan huomioon velasta aiheutuvat kustannukset, ja siinä pyritään selvittämään, nouseeko vieraasta pääomasta saatu verohyöty suuremmaksi, kuin mitä kustannukset nousevat. Staattisessa mallissa suositaan sekä omaa että vierasta pääomaa.

Kolmas teoria pääomarahoitukselle on niin sanottu pecking order -teoria. Sen kehittivät vuonna 1984 taloustieteilijät Stewart C. Myers sekä Nicolas Majluf. Teorian mukaan yritykset suosivat ensisijaisesti tulorahoitusta eli sisäistä omaa pääomaa. Jos ulkoiseen rahoitukseen joudutaan turvautumaan, otetaan ensin velkaa. Velan jälkeen seuraavana vuorossa on välirahoitusmuodot, ja viimeisenä tulevat uuden ulkoisen oman pääoman sijoitukset. Teorian mukaan yrityksen johdon ja sijoittajien välillä olevan informaatioepäsymmetrisyyden vuoksi pääoman hinta ei tule yritykselle suotuisaksi. Pecking order -teoriassa ei ole määritelty yhtä oikeaa pääomarakenteen muotoa, johon yritysten tulisi pyrkiä.

Pääomarakenteeseen vaikuttaa paljon myös yrityksen toimiala. Esimerkiksi rahoitusalalla on yleensä hyvin suuri omavaraisuusaste, kun taas terveysalalla omavaraisuusaste on pienin. Kun tarkastellaan suomalaisten yritysten mediaaniomavaraisuutta, omaavat informaatioteknologian yrityksen suurimman omavaraisuusasteen, kun taas teollisuustuotteissa ja -palveluissa on pienin omavaraisuusaste.

Ei siis ole olemassa yhtä ja oikeaa rahoitusmallia, joka toimisi kaikille yrittäjille, vaan jokaisen yrittäjän tilanne on ainutlaatuinen ja se riippuu useasta eri tekijästä. Yrittäjille tärkeintä onkin löytää pääomakustannukset minimoiva vaihtoehto, sillä sen avulla yrityksen arvoa pystytään kasvattamaan.

Yrityslaina ja yritysluotto

Yrityslainan tai -luoton ottamista kannattaa harkita tarkkaan ennen sen ottamista. Lainan kustannukset tulee aina laskea tarkkaan, ja laskelmien perusteella tulee valita parhaiten tilanteeseen sopiva laina. Markkinoilta löytyy paljon erilaisia lainoja, jotka soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Yleisimpiä käyttökohteita yritysluotoille ja -lainoille ovat esimerkiksi toimitilojen laajentaminen tai kunnostaminen, investoinnit erilaisiin laitteisiin ja koneisiin, toiminnan laajentaminen tai kasvattaminen, uusien työntekijöiden rekrytointi tai kertaluontoisten kulujen maksaminen.

Esimerkiksi uusiin toimitiloihin muuttoon tarvitaan aina pääomaa, ja tällaista lainaa varten kannattaa yleisesti ottaa yhteyttä pankkiin tai muuhun rahoituslaitokseen, jonka kanssa pystytään neuvottelemaan investoinnin rahoituksesta. Neuvotteluissa saattaa kestää pitkään, erityisesti silloin, kun kyseessä on suurempikokoinen hankinta.

Lyhytaikaisien kulujen kattamiseen tai pienempiin hankintoihin kannattaa yleensä käyttää nopeampaa rahoitusvaihtoehta kuten vakuudetonta yrityslainaa tai luottotiliä. Tällaisen nopealuontoisen lainan saaminen onnistuu yleensä päivän tai parin aikana.

Tommi Mäkinen
Tommi Mäkinen
Tommi on toiminut finanssialalla neljän vuoden ajan. Hän seuraa tiiviisti alan kehitystä ja kirjoittaa artikkeleita finanssialaan liittyen. Tommi pyrkii teksteillään avaamaan laina-alan toimintaa ja pyrkii aina auttamaan kuluttajia löytämään parhaiten heille sopivan rahoitusratkaisun.

Bank Norwegianin talletuskorko laskee

Bank Norwegian laskee talletuskorkoa

Norjalainen Bank Norwegian laskee säästötilin talletuskorkoa. Vuonna 2016 pankki nosti talletuskorkonsa 1,75 prosenttiin alle 200 000 euron talletuksille tavoitellessaan Suomen suurinta talletuskorkoa. Monet suomalaiset pankit ovat tarjonneet jopa alle 0,1 prosentin korkoja.

Nyt Bank Norwegian laskee talletuskoron alle 200 000 euron sijoituksissa 0,75 prosenttiin. Uusi korko on voimassa lokakuusta 2018 lähtien. Bank Norwegianin Suomen markkinointijohtaja Johanna Puustinen ilmoittaa Bank Norwegianin seuraavan markkinatilannetta ja kertoo, että korkomuutoksen avulla pyritään sopeuttamaan yleiseen korkotasoon Suomessa. Hänen mukaansa päätös koron laskemisesta kahden vuoden jälkeen on syntynyt perusteellisen harkinnan tuloksena.

Tähän asti Bank Norwegianin tarjoama 1,75 % talletuskorko on ollut poikkeuksellinen Suomen olosuhteissa. Tällä hetkellä Bank Norwegianin jälkeen suurimman koron säästötilille tarjoaa TF Bank 1,0 % korolla, jota seuraa Collector Bank 0,6 prosentin korolla. Muut pankit tarjoavat tällä hetkellä talletuskorkoja 0,0 ja 0,4 % väliltä.

Koron laskemisen ei uskota vaikuttavan talletuskantaan

Bank Norwegianilla ei uskota, että koron laskeminen vaikuttaisi merkittävästi yrityksen Suomen talletuskantaan, sillä Puustisen mukaan Bank Norwegianin säästötilissä yhdistyy poikkeuksellisen joustavat ehdot, kuten esimerkiksi kustannuksettomuus, nostorajoituksettomuus, määräajan puute sekä hyvä korko. Näiden ominaisuuksien ansiosta myös 0,75 % vuosikorko tarjoaa Suomen markkinatilanteeseen nähden kilpailukykyisen tuotteen.

Bank Norwegian tarjoaa säästötilien lisäksi myös pikavippejä sekä kulutusluottoja. Puustisen mukaan kulutusluottomarkkinoiden muutoksilla ei ole ollut vaikutusta korkopäätökseen, vaan kulutusluottotuotteet ovat täysin oma tuoteryhmä Bank Norwegianilla.

Bank Norwegian on toiminut Suomen markkinoilla joulukuusta 2015 saakka. Taloudelliset luvut yritys raportoi Norjan kruunuissa. Vuoden 2018 kesäkuun lopulla Suomessa yrityksellä oli talletuksia yhteensä 9,3 miljardin kruunun verran. Nykyisellä euron kurssilla summa vastaa noin 956 000 000 €.

Bank Norwegian tarjoaa myös kulutusluottoja

Norjalaisen yrityksen tuotteisiin kuuluu säästötilien lisäksi myös erilaisia lainatuotteita ja luottokortteja. Lainatuotteissa tarjolla on kulutusluottoja 1 000 € – 60 000 € summalla. Kulutusluotoissa korko vaihtelee 8,99 % sekä 22,49 % välillä. Laina-ajan lainalle voi valita vuodesta 15 vuoteen saakka.

Korkotason määräytyminen

Korko käsitetään yleisesti rahan lainaamisen korvauksena. Rahaa lainaava taho saa koron muodossa korvauksen ajalta, jolloin raha ei ole sen käytössä. Rahoitusmarkkinoilla sijoittajat omaavat pääomaa. Sijoittajat tietysti kaipaavat tuottavia sijoituskohteita. Rahaa lainaava taho taas omaa tuottavan sijoituskohteen, mutta ei pääomaa. Rahoitusmarkkinoiden ansiosta nämä kaksi tahoa kohtaavat toisensa, ja rahan lainaamisen hintana toimii korko. Koron syntymiseen vaikuttavat myös inflaatio sekä vaihtoehtoiskustannus.

Sijoittajat voivat sijoittaa rahaa säästötilille, jossa sijoittajat lainaavat rahaa pankille tietyksi ajaksi, ja pankki maksaa tästä korkoa sijoittajalle. Korkosijoitusten kautta sijoittajat tavoittelevat tyypillisesti kohtuullista tuottoa sekä pääoman säilymistä. Korkotuottoa voi säästötilien lisäksi saada esimerkiksi joukkolainoista, pääomalainoista, optiolainoista tai korkorahastoista. Kaikkiin korkosijoituksiin liittyy aina korkoriski, joka tulee ottaa huomioon erityisesti pitkäaikaisissa korkosijoituksissa. Korkoriski liittyy tilanteeseen, jossa sijoitukselle on sovittu kiinteä korko tietylle aikajaksolle. Jos tämän aikajakson aikana yleinen korkotaso nousee sovittua korkoa suuremmaksi, sijoituksen arvo laskee.

Viime vuosien aikana kaikkien pankkien tarjoamat talletuskorot ovat olleet melko pieniä. Tämä johtuu siitä, että yleinen korkotaso on alhainen, ja että markkinakorot, kuten esimerkiksi Euribor ovat olleet alhaisella tasolla. Markkinakorot kuvaavat korkoa, jolla eri pankit tarjoutuvat lainaamaan varoja vakuudettomasti toisille pankeille. Esimerkiksi Euriborin tapauksessa korko rajataan euromääräiselle rahamarkkinalle. Euriborin suuruuden määrittää 44 eri pankkia, joista suurin osa sijaitsee Euroopassa. Mukana on myös muutama kansainvälinen pankki. Suomesta mukana ovat OP sekä Nordea.

Tommi Mäkinen
Tommi Mäkinen
Tommi on toiminut finanssialalla neljän vuoden ajan. Hän seuraa tiiviisti alan kehitystä ja kirjoittaa artikkeleita finanssialaan liittyen. Tommi pyrkii teksteillään avaamaan laina-alan toimintaa ja pyrkii aina auttamaan kuluttajia löytämään parhaiten heille sopivan rahoitusratkaisun.

Voiko Suomessa elää ilman rahaa?

Downshiftaaminen ja onnistuuko elämä ilman rahaa?

Länsimaisissa kulutusyhteiskunnissa kuluttajilla on mahdollisuus ostaa lähes mitä tahansa mieleen tulee. Onkin yleistä, että elämän helpottamiseksi ostetaan erilaisia laitteita ja palveluita, kuten esimerkiksi vaikkapa kodinkoneita ja viihde-elektroniikka. Tällaiset laitteet ja palvelut ovat yleensä melko hintavia, josta syystä osassa kuluttajista luontaisena reaktiona syntyy vastustus kuluttamista vastaan. Viime aikoina kuluttamisen vastustamien, downshiftaus ja muutenkin askeettinen elämä ovat olleet paljon esillä mediassa. Yksinkertaisessa elämässä on tietysti useita hyviä puolia, mutta se tuo myös mukanaan monia haasteita. Vaikka et olisikaan harkitsemassa koko omaisuudestasi luopumista tai elämisestä täysin ilman rahaa, voi askeettisesti ja ilman rahaa eläviltä ottaa oppia joissain asioissa, ja heidän kauttaan on mahdollista saada esimerkiksi motivaatiota rahan tavoitteelliseen säästämiseen ja turhien tavaroiden ja asioiden karsimiseen omasta elämästä.

Voiko Suomessa selvitä ilman rahaa?

Suomessa ilman rahaa selviämistä vaikeuttaa erityisesti pohjoisen kylmä ilmasto. Usein omavaraisesti elävät tulevat toimeen viljelemällä maata ja kasvattamalla esimerkiksi vihanneksia. Suomessa tämä tuo kuitenkin haasteita pitkän talven muodossa, sillä talvella maatalouden tuotanto ei oikein toimi. Ratkaisuksi talven aiheuttamalle ruokatuotannon pysähdykselle on perustettu erilaisia ekokyliä ja muita yhteisöjä, joissa pyritään elämään mahdollisimman omavaraisesti. Tällaisia yhteisöjä löytyy ympäri Suomea, esimerkiksi Ähtäristä, Keuruulta, Raaseporista, Vihdistä, Kuopiosta ja Naantalista. Yhteisössä jokainen jäsen osallistuu yhteisön ylläpitoon parhaaksi katsomallaan tavalla. Palkaksi jäsen saa asuinpaikan ja ruoan. Rahaa yhteisössä asumiseen kuluu erittäin vähän, mutta tietysti kovinkaan suuriin tienesteihin pelkällä yhteisöasumisella ei pääse.

Myös Suomesta löytyy ihmisiä, jotka pyrkivät elämään täysin omavaraisesti ja joko ilman rahaa, tai melkein täysin ilman rahaa. Rahattomuuteen on mahdollista päästä, mutta usein sen saavuttamiseen joudutaan käyttämään melko radikaaleja keinoja, kuten esimerkiksi dyykkaamista. Dyykkaamisella tarkoitetaan syömäkelpoisen ruuan etsimistä roskiksista. Rahatta liikkuminen onnistuu esimerkiksi polkupyörällä tai liftaamalla. Jotta vuokraa ei joudu maksamaan joka kuukausi, täytyy asumisjärjestelyissäkin tietysti poiketa tavallisuudesta. Rahatta eläminen onnistuu esimerkiksi vallatuissa taloissa. Omavaraisesti elävät joutuvat usein tukeutumaan muihin ihmisiin, mikä nostaa elämän sosiaalisen aspektin uuteen uskoon.

Kuluttaminen tauolle vuodeksi

Kanadalaiset kämppäkaverit Geoffrey Szuszkiewicz ja Julie Phillips kokeilivat vuoden ajan ostaa mahdollisimman vähän tavaroita. He luopuivat vuoden ajaksi kaikista turhista ostoksista ja palveluista. Kiellettyjen asioiden listalle päätyivät ulkona syöminen, parturissa ja kampaamossa käyminen sekä bensiinin ostaminen. Ulkona syömisen sijasta he järjestivät paljon illalliskutsuja ystävilleen, ja autoilun sijasta he siirtyivät joko pyöräilemään tai kävelemään, jopa Calgaryn pitkän ja kylmän talven ajaksi. Szuszkiewicz käveli töihin lähes päivittäin 35 minuutin matkan, ja vaikka hän oli hyvässä kunnossa jo ennen kokeilun aloittamista, laihtui hän vuoden aikana 5 kiloa. Erityisen pitkiä matkoja varten bussin käyttäminen oli vuoden aikana sallittua. Kun kuluttaminen väheni, jäi rahaa enemmän säästöön.

Vuoden mittaisen kokeilun viimeisessä vaiheessa kämppikset kokeilivat lopettaa myös ruoan ostamisen täysin, ja kasvattaa tarvitsemansa ruoan vesiviljelyllä ja puutarhalla. Tämä vaihe ei kuitenkaan mennyt täysin suunnitelmien mukaan, sillä järjestelmä ei tuottanutkaan odotettua määrää ruokaa. Tästä huolimatta vuosi oli kuitenkin erittäin menestyksellinen. Szuszkiewicz onnistu säästämään rahaa yhteensä 46 000 Kanadan dollaria, kun Phillipsille rahaa jäi säästöön 15 000 CAD. Ennen palkasta palkkaan elänyt Szuszkiewicz onnistui säästämään palkastaan jopa 65 %. Tähän suurin syy oli turhien ostosten karsiminen. Monille tuli yllätyksenä erityisesti se, kuinka paljon rahaa kului ulkona syömiseen ja esimerkiksi kahvilla käymiseen.

Elämä ilman rahaa – tie onnellisuuteen?

Usein eläminen ilman rahaa tai turhien asioiden karsiminen elämästä pois pakottaa ihmisen ajattelemaan sitä, mikä oikeasti merkitsee elämässä. Usein tuloksena on se, että elämästä löytyy paljon asioita, jotka on mahdollista karsia pois. Tämä auttaa keskittymään siihen, mikä on tärkeintä. Usein tärkeimmäksi asiaksi koetaan ystävät ja perhe sekä muut ihmiset ympärillä. Omavaraisesti eläminen antaa ihmisille myös tietyn vapauden tunteen, jota on vaikea saavuttaa millään muulla tavalla. Turhien asioiden karsiminen ja askeettisesti eläminen saattaa tuoda positiivisia vaikutuksia jo lyhyiden jaksojen aikana. Verrattuna jatkuvaan kuluttamiseen voi kuluttamatta oleminen tuoda mukanaan paljon positiivisia kokemuksia. Siksi ehkä sinunkin kannattaisi kokeilla vaikkapa kuukauden mittaista haastetta, jossa pyrit ostamaan mahdollisimman vähän asioita.

Teemu Virtanen
Teemu Virtanen
Teemulta löytyy kokemusta pikavippialalta jo lähes kuuden vuoden verran. Teemu on seurannut alaa tiiviisti ja kirjoittanut artikkeleita eri alan julkaisuihin. Teemun tavoitteena on tuoda alalle läpinäkyvyyttä ja auttaa ihmisiä löytämään heille sopiva laina.

Pikavippien korkokattouudistuksen lausunnot

Pikavippien korkokaton suunnittelussa lausuntoja puolesta ja vastaan

Hallitus on kesän aikana suunnitellut kaiken kokoisia lainoja koskevaa korkokattoa, joka olisi 50 %. Hallitus on nyt pyytänyt esitykselle lausuntoja. Uusi korkokatto on saanut paljon sekä kannatusta kuin myös vastustusta.

Tällä hetkellä pikavipeille on olemassa korkokatto, joka koskee alle 2 000 € lainoja. Tämä korkokatto otettiin käyttöön vuonna 2013, ja se rajaa lainojen todellisen vuosikoron 50 prosenttiyksikköön plus kulloinkin voimassa olevaan viitekoron summaan. Tällä hetkellä viitekoron ollessa alhainen, tarkoittaa tuo laki käytännössä sitä, että alle 2 000 € lainan todellinen vuosikorko saa olla korkeintaan 51 %.

Lain voimaantulo pakotti lainanmyöntäjät uusimaan toimintamalliaan. Monet lainapalvelut myös laittoivat lapun luukulle ja lopettivat lainojen myöntämisen. Kuluttajan kannalta korkokatto on kuitenkin erittäin myönteinen asia, sillä se pakotti lainanmyöntäjät kilpailemaan tehokkaammin. Tämä on näkynyt kuluttajille edullisempina lainoina.

Pienikokoisten lainojen ottaminen kyllä vähentyi korkokaton tultua voimaan. Lainojen kokonaismäärässä ei kuitenkaan näkynyt suurta muutosta, sillä korkokattoa pystyy melko helposti kiertämään. Koska nykyinen korkokatto koskee ainoastaan alle 2 000 € lainoja, ryhtyivät monet lainapalvelut tarjoamaan luottotilejä tai joustoluottoja, joissa lainan summa on juuri yli tuon 2 000 € rajan. Luottotililtä on sen myöntämisen jälkeen mahdollista nostaa lainaa luottorajan puitteissa minkä tahansa kokoisia lainoja. Näin luottoyhtiöt pystyvät tarjoamaan käytännössä pieniä lainoja ilman, että korkokatto koskee kyseistä lainaa.

Uusi korkokatto koskisi kaikkia lainoja

Nyt eduskunnassa suunnitteleva korkokatto koskisi summaltaan kaiken kokoisia lainoja, ja se rajoittaisi lainojen koron samaan tasoon kuin nykyinenkin, jo voimassa oleva korkokatto. Korkokaton avulla pyrittäisiin hillitsemään velkaongelmia. Velkaongelmaisten määrä Suomessa on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Nyt valmisteltavana olevaan lakiin oikeusministeriö pyysi lausuntoja, joita tulikin yhteensä 40 kappaletta. Näistä lausunnoista 17 kappaletta vastustaa lakihanketta, ja 21 puoltaa sitä. Kahdessa lausunnossa ei otettu kantaa puolesta eikä vastaan.

Lakimuutoksen vastustajien mielestä korkokatto ajaisi kuluttajat ottamaan suurempikokoisia lainoja pidemmäksi aikaa. Vastustajien mukaan tämä johtaisi maksuhäiriömerkintöjen lisääntymiseen. Samoin vastustajat arvioivat, että korkokatosta tulisi lakimuutoksen jälkeen yleinen hintataso, eivätkä hyvin raha-asiansa hoitaneet asiakkaat saisi korkoa edullisemmin. Vastustajat katsovat myös, että korkokatto saattaisi johtaa tilanteeseen, jossa pienet tulot omaavat kuluttajat eivät pystyisi ostamaan esimerkiksi kodinkoneita luotolla, sillä luottoyhtiöt saattaisivat katsoa luoton myöntämisen olevan kannattavaa. Vastustajien mukaan suurimmat osat velkaongelmien kasvulle löytyvät muualta kuin pikavipeistä ja pikalainoista. Useissa tapauksissa kuluttajat ovatkin ilmoittaneet olemassa olevat velkansa virheellisesti lainapalveluille. Tällaisissa tilanteissa vika ei niinkään ole lainatuotteessa, vaan siinä, että kuluttajat käyttävät lainatuotetta väärin. Velkaongelmien katsotaan myös johtuvan niin sanotusta monivelkaantumisesta, jossa kuluttajalla on useita velkoja eri tahoille.

Toisiko positiivinen luottorekisteri helpotusta?

Useassa lausunnossa tuodaan esiin positiivinen luottorekisteri, ja sen edut monivelkaisuuden ehkäisyssä. Monivelkaisuudella tarkoitetaan sitä, että kuluttajalla on lainoja ja velkoja usealta eri lainanmyöntäjältä. Näin velat pääsevät helposti kasautumaan, eikä veloista enää selvitä. Korkokaton vastustajat näkevät, että parhaiten monivelkaantumista pystyttäisiin vähentämällä ottamalla käyttöön niin sanottu positiivinen luottorekisteri. Positiiviseen luottorekisteriin kirjattaisiin kaikki mahdolliset lainat ja velat. Näin lainapalvelut näkisivät lainaa hakevan kuluttajan talouden kokonaistilanteen nykyistä paremmin. Näin laina voitaisiin jättää myöntämättä sellaisille kuluttajille, jotka ovat ajautumassa monivelkaantuneiksi.

Korkokatto saa myös paljon kannatusta

21 lausunnossa korkokaton ulottamista kaiken kokoisiin lainoihin kannatetaan. Lakialoitteen kannattajien mielestä korkokaton avulla saataisiin hillittyä velkaongelmia. Useat aloitetta kannattavat ilmaisevat kuitenkin huolensa siitä, että pelkkä korkokatto ei välttämättä riitä ongelmien pienentämiseksi, vaan sen lisäksi ehdotetaan myös esimerkiksi harkinta-aikaa kuluttajille. Esimerkiksi Tanskassa on voimassa 48 tunnin harkinta-aika, jota nopeammin lainaa ei ole mahdollista saada.

Juha Koronen
Juha Koronen
Juha on pikavippialan asiantuntija, joka on kirjoittanut artikkeleita ja seurannut alaa jo viimeisen kuuden vuoden ajan. Hän on erikoistunut pikavippeihin ja kulutusluottoihin ja hänen tavoitteenaan on auttaa ihmisiä löytämään juuri heidän tarpeisiinsa sopiva laina.

Säästämällä miljonääriksi

Säästämällä miljonääriksi

Säästämällä on mahdollista kerätä jopa miljoonan euron summa ennen eläkeikää, kunhan vain säästämisen aloittaa tarpeeksi aikaisin ja sijoittaa rahat oikein. Harvat uskovat, että miljonääriksi pääsee niinkin helposti kuin vain säästämällä muutaman euron joka päivä. Se saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta on kuitenkin totta. Seuraavassa tarkastelemme tavoitteellista säästämistä.

Asiantuntijat suosittelevat säästämisen aloittamiseen tavoitteen ja aikataulun asettamista. Otetaan tällä kertaa tavoitteeksi miljoonan euron säästäminen eläkeikään mennessä. Jos säästämisen aloittaa nuorena, on aikaa säästämiselle noin 40 vuotta.

Tarkastelemme esimerkkiä, jossa joka päivä laitetaan säästöön 5 €. 5 € ei kuulosta kovin suurelta summalta rahaa. Sillä saa tuskin nykyään ostettua edes lounasta. Kuukaudessa se tekee 150 €, vuoden mittaan säästöön kertyy 1 825 €. Jos säästämisen aloittaa tarpeeksi nuorena, kertyy tästä kuitenkin melkoinen potti. 40 vuodessa ilman korkoa säästössä on yhteensä 72 000 €. Pelkästään pankkitilillä tällaista summaa rahaa ei tietenkään kannata pitää, vaan rahat kannattaakin sijoittaa johonkin hieman korkeamman tuoton sijoitusmuotoon, kuten esimerkiksi rahastoihin tai osakkeisiin.

Se, päästäänkö miljoonan euron tavoitteeseen, riippuu hyvin paljon siitä, kuinka korkean koron säästetylle rahalle onnistuu saamaan. Tämä onkin vaikein osuus sijoittamisesta. Korkotuottojen tarkka ennustaminen 40 vuoden ajalle tulevaisuuteen on nimittäin mahdotonta.

Tarkastellaan aluksi osakesijoittamista indeksien muodossa. Helsingin pörssin OMXH-indeksi kuvaa kaikkien Helsingin pörssiin listattujen osakkeiden kehitystä. Se kertoo siis yleisen suunnan osakkeiden arvon kehittymisessä. Indeksin arvo oli sen aloitushetkellä joulukuussa vuonna 1990 1000, ja 27 vuoden jälkeen eli joulukuussa 2017 oli arvo noin 9500. Tästä voidaan laskea, että 27 vuoden aikana indeksi arvo on kasvanut noin 8,70 % vuosittain.

Pyöristetään tämä tuotto 9 %:iin ja tarkastellaan aikaisemmin valittua 40 vuoden säästämisen aikaväliä. Otetaan huomioon myös verot, eli vähennetään tuotoista 30 prosentin pääomatulovero. Tällöin säästäjä saa vuodessa 6,7 prosentin tuoton sijoitukselle. Tämä tuotto yhdistettynä 5 € päivittäiseen säästöön kasvaa 40 vuoden aikana suunnilleen 360 000 euroon. Ilman koron vaikutusta summa oli aikaisemmin mainittu 72 000 €. Ero näiden kahden luvun välillä on valtava. Lukujen valtavan eron syynä on korkoa korolle -ilmiö, joka kasvattaa lopullista pottia sitä suuremmaksi, mitä pidemmäksi säästöaika ja korko nousevat. Samalla korkotuotolla ja 14 €:n päivittäisellä summalla päästäisiin tavoitteena olleeseen miljoonan euron pottiin.

Jotta 5 € päivässä säästämällä haluaa päästä miljoonaan euroon, tulisi silloin säästölle saada yli 10 prosentin vuosittainen tuotto. Tämä on korkea korkotuotto, jonka saavuttaminen 40 vuotena putkeen tuskin onnistuu keneltäkään.

Sijoittamista kannattaa tietysti hajauttaa, esimerkiksi sijoittamalla myös muiden maiden osakkeisiin. Vertailukohtana Helsingin pörssin OMXH-indeksille voidaan ottaa yhdysvaltalainen Standard & Poor’s 500 eli S&P 500 -indeksi, jossa on mukana 500 suurinta yritystä, jotka ovat listattuna NYSE tai NASDAQ -pörsseihin. Vuodesta 1970 lähtien indeksin vuosittainen mediaanikasvu on ollut 11,86 %. Indeksin kasvu kielii Yhdysvaltojen vahvasta talouskasvusta.

Kuinka realistinen säästötavoite on?

5 tai 14 euron päivittäinen säästäminen on suurimmalle osalle realistisia tavoitteita. Tämä riippuu kyllä hyvin pitkälti tulotasosta ja yleisesti henkilökohtaisesta taloustilanteesta. Korkotuotolle esimerkissä on käytetty pitkän aikavälin keskiarvoa. Ei ole kuitenkaan olemassa mitään takeita, että talous jatkaa kasvuaan ja että indeksi kehittyy samaan malliin. 9 % vuosikorko on korkea, mutta ei kuitenkaan mahdoton tavoite.

Säästäminen kannattaa aloittaa nuorena

Ainoastaan nuorilla on aikaa säästää rahaa 40 vuotta. Usein nuoret eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita pitkän aikavälin tavoitteellisesta säästämisestä. Useimmin säästöjen kohteena on jokin välittömämpi tavoite, kuten mopon, moottoripyörän tai vaikkapa auton hankkiminen. Mitä aikaisemmin säästämisen aloittaa, sitä paremmassa asemassa on. Jos 5 € päivässä sijoittamisen aloittaa vasta 50-vuotiaana, jää silloin säästämiselle aikaa suunnilleen 13 vuotta. Aikaisemmin käytetyllä 6,7 % vuosittaisella korolla loppusummaksi tulisi 37 000 €. Jotta miljoonan tavoitteeseen päästäisiin, tulisi silloin päivässä säästöön laittaa reilusti yli 13 €, mikä ei normaalituloiselle ole enää kovinkaan realistisen kuuloinen summa.

Säästäminen kannattaa aina

Erityisesti nuorten kohdalla raha on varmasti paljon hauskempaa tuhlata kuin laittaa säästöön käytettäväksi hamaan tulevaisuuteen 40 vuoden päästä. Pitkän tähtäimen ajattelu kuitenkin kannattaa, etenkin kun otetaan huomioon se tosiasia, että nykyisten parikymppisten jäädessä eläkkeelle eläkkeen summaa on varmasti alennettu, ja eläkeikää nostettu moneen otteeseen.

Teemu Virtanen
Teemu Virtanen
Teemulta löytyy kokemusta pikavippialalta jo lähes kuuden vuoden verran. Teemu on seurannut alaa tiiviisti ja kirjoittanut artikkeleita eri alan julkaisuihin. Teemun tavoitteena on tuoda alalle läpinäkyvyyttä ja auttaa ihmisiä löytämään heille sopiva laina.