Suomen työllisyysaste on nousussa
Suomen työllisyysaste on tuoreen tutkimuksen mukaan noussut. Kesäkuussa 2024 Suomesta löytyi lähes 100 000 työllistä enemmän verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Työllisyysaste nousi 71,9 prosenttiin. Tämä luku on erittäin lähellä hallituksen tavoitetta, joka on 72 prosentin työllisyyden saavuttaminen vuoden 2024 aikana. Useat asiantuntijat olivat sitä mieltä, että tuo tavoite olisi saavuttamattomissa, mutta uusin tutkimus antaa kuitenkin toivoa tuon tavoitteen täyttymisestä.
Pelkästään vuoden 2024 alkupuoliskolla työpaikka on löytynyt 50 000 uudelle työntekijälle. Koko vuoden mittaisen tarkastelu jakson aikana työllisten lukumäärä kasvoi 99 000 henkilöllä. Luvut kuulostavat suurilta, ja suuri osa arvelikin lukujen johtuvan erilaisista tilastollisista häiriöistä, kuten esimerkiksi yhden tunnin viikossa töitä tekevän laskemisen työlliseksi, tai muusta vastaavasta. Tämä ei kuitenkaan näyttäisi pitävän paikkaansa, sillä kaiken kaikkiaan 70 % uusista työpaikoista on vakituisia ja täysipäiväisiä työpaikkoja. Jäljelle jäävästä 30 %:sta puolet on määräaikaisia täysiaikaisia työpaikkoja ja loput taas osa-aikaisia määräaikaisia työpaikkoja.
Vaikka työllisten määrä onkin kasvanut, ei sama vauhti ole näkynyt työttömyysasteen pienenemisessä. Suuri osa tutkimuksessa tarkastelluista uusista työllisistä onkin tullut työvoiman ulkopuolelta, kuten esimerkiksi opiskelemasta. Työvoiman ulkopuolisia henkilöitä ei tilastoissa lasketa työllisiksi eikä työttömiksi. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kun joku työvoiman ulkopuolelta työllistyy, laskee työttömyysaste vaikka yhtään työtöntä ei ole palkattu uusiin töihin. Uusista työllisistä 42 % oli aikaisemmin työttömiä.
Työllisten kokonaismäärä Suomessa on tällä hetkellä noin 2,67 miljoonaa. Työllisyysluvut eivät pitkään aikaan ole näyttäneet näin hyvältä, viimeksi luku on ollut näin korkea vuoden 1990 aikana. Tuona vuonna Suomen väkiluku oli kuitenkin nykyistä pienempi, eli työllisyysprosentti jää vielä hieman vuoden 1990 tasosta. Kesäkuussa 2024 työttömiä löytyi yhteensä noin 200 000, työttömyysasteen ollessa 7,2 %. Työttömyysaste on laskenut koko maassa. Te-keskuksien mukaan työnhakijoita on vähemmän maan jokaisessa te-keskuksessa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Suurimmat parannukset työllisyydessä on nähty Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pirkanmaalla. Myös avointen työpaikkojen määrä on kasvanut kaikkialla maassa pois lukien Lappi sekä Pohjois-Pohjanmaa.
Työllisyyslukujen parantuminen johtuu suurimmalta osin talouden noususuhdanteesta. Suomen talous on kasvanut vuodesta 2016 saakka, ja viime vuoden aikana talouden kasvu kiihtyi edellisvuoteen verrattuna. Talouskasvussa tavoite oli asetettu kolmeen prosenttiin. Tuohon tavoitteeseen ei aivan päästy, sillä BKT kasvoi vuonna 2017 2,8 prosenttia. Talouskasvun suuri aikaansaaja on tällä hetkellä hyvin toimiva vienti, joka on seurausta maailmantalouden tilanteesta. Talouskasvu on ollut vahvaa koko EU:ssa, ja tämä on näkynyt myös EU:n laajuisena kasvuna työllisyydessä. Työttömyysluvut ovat useassa maassa jo painuneet alemmas, kuin mitä ne olivat ennen vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä. Työttömyyslukujen laskemisessa Suomi ei ole kuitenkaan onnistunut yhtä hyvin kuin muut EU-maat.
Näyttäisi vahvasti siltä, että työttömyys alkaa lähestyä rakenteellista tasoa. Rakenteellinen työttömyys tarkoittaa sitä, että työttömyys ei vähene, vaikka samaan aikaan vallitsisi pula työvoimasta. Suomen Pankin tekemässä arviossa tähän asti havaitun työttömyyden laskun olleen suhdanneriippuvaista, eikä rakenteellisen työttömyyden osuus siis ole vähentynyt. Suomen rakennetyöttömyys liikkuu arviolta noin 7 – 8 prosentissa. Useat yritykset ovat kertoneet rekrytointivaikeuksista kaikkien päätoimialojen alueella, vaikka työpaikkoja onkin tarjolla entistä enemmän. Suomen tilastokeskus arvioi Suomessa olevan tällä hetkellä noin 200 000 työtöntä, kun taas työ- ja elinkeinoministeriön laskutavan mukaan työttömiä on kaiken kaikkiaan 270 000.
Pelkästään talouskasvun ansiota työllisyystilanteen parantuminen ei kuitenkaan ole, sillä muihin pohjoismaihin verrattuna Suomen talouskasvu on ollut nopeampaa. On siis todennäköistä, että hallituksen ajamat työmarkkinareformit ja kiky-sopimus ovat vaikuttaneet työllisyyden kasvuvauhtiin.