Mobiilimaksujen käyttäminen yleistyy Suomessa

Mobiilimaksaminen yleistyy

Mobiilimaksu, eli älypuhelimella ostosten maksaminen on alkanut yleistyä Suomessa. Erityisesti yksityishenkilöiden väliset siirrot mobiilimaksuina ovat olleet nousussa. DanskeBankin kehittämän MobilePay-palvelun kautta siirrettiin vuoden 2024 aikana yhteensä noin 260 M€. Noin 80 % tästä summasta on yksityishenkilöiden välisiä siirtoja, loput summasta on käytetty ostosten maksamiseen. Summa tarkoittaa sitä, että kasvua vuoteen 2017 verrattuna on kertynyt huimat 140 prosenttia. Maksutapahtumia kertyi vuoden 2024 aikana yhteensä 9,2 miljoonaa. Näiden tilastojen turvin MobilePay mainostaakin olevansa suomen käytetyin mobiilimaksamisen sovellus.

Myös OP on suosittu mobiilimaksuissa

MobilePayn kanssa markkinoista kilpailee OP:n Siirto-palvelu. Se on samantapainen palvelu, jonka avulla rahaa on mahdollista siirtää pelkästään puhelinnumeron avulla. Myös Siirto mainostaa olevansa tällä hetkellä Suomen suurin mobiilimaksamisen palvelu. Siirto ei ole vielä julkaissut sen koko vuoden tilastoja, mutta tammikuun ja syyskuun välisenä aikana Siirron kautta oli siirretty yhteensä noin 200 M€, kun MobilePaylla vastaava luku oli 180 miljoonaa euroa. Näyttääkin siltä, että Siirto olisi tällä hetkellä Suomen suosituin mobiilimaksusovellus. Varmistus tähän saadaan, kunhan Siirto julkaisee edellisvuoden numerot.

Käyttäjien määrältä MobilePay näyttäisi olevan suurempi, sillä marraskuun aikana Siirrolla oli 750 000 käyttäjää, kun taas MobilePaylla oli joulukuussa noin 800 000 käyttäjää.

Mobiilimaksamisen suosio kasvaa vauhdilla

Vaikka tässä vaiheessa onkin epäselvää se, kuka kilpailijoista johtaa kisaa, selvää on kuitenkin se, että mobiilimaksaminen on tullut jäädäkseen. Samoin myös sen suosio on kasvanut ja mobiilimaksuista on alkanut tulla yhtä arkisia maksutapoja kuin vaikkapa käteisestä ja pankkikorteista. MobilePay kertoo, että sen yrityspuolen maksut kasvavat vuosittain 300 – 400 prosenttia.

Toinen OP:n kehittämä mobiilimaksusovellus Pivo on myöskin kasvattanut suosiotaan. Pivo on suunnattu hieman eri tilanteisiin kuin MobilePay ja Siirto. Myös tämän palvelun käyttäjäkunnan kasvu kertoo siitä, että mobiilimaksut ovat kovassa suosiossa. Tutkimusten mukaan suurinta kasvu on ollut yli 40-vuotiaiden käyttäjien ikäryhmässä. Tätä nuoremmat diginatiivit ovat jo omaksuneet mobiilimaksut aikaisemmin.

Mobiilimaksujen suosion lisääntyessä vähenee käteisen maksutavan merkitys jatkuvasti. Kun vielä vuonna 2013 noin 20 prosenttia suomalaisista piti käteistä pääasiallisena maksuvälineenä, oli vastaava luku vuonna 2024 enää 10 prosenttia. Käteinen on edelleen suosittu maksuväline ikäihmisten joukossa. Samoin myös tarkkaa kirjaa taloudesta pitävät saattavat suosia käteistä, sillä käteisen avulla rahan arvon hahmottaa paremmin. Käteisen käytössä on merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi pääkaupunkiseuduilta löytyy julkisen sektorin toimijoita, jotka eivät ota vastaan käteistä. Käteinen tulee kuitenkin säilyttämään asemansa maksamisen varajärjestelmänä. Mobiilimaksut ja maksukortit kun ovat alttiita erilaisille sähköisille häiriöille.

Suomen talouskasvun odotetaan hidastuvan

Suomen Pankki ennustaa talouskasvun hidastuvan

Suomen talous on kasvanut jo lähes kolmen vuoden ajan. Suurimpina tekijöinä talouden kasvuun on vaikuttanut Suomessa tuotettujen palveluiden ja tavaroiden vienti ja sen elpyminen. Yksi vaikuttavista tekijöistä on ollut myös kotitalouksien lisääntynyt kulutus. Alhaiset korot ovat osaltaan kannustaneet kulutukseen. Talouskasvun jatkuminen näyttää melko varmalta, sillä suomalaiset vientituotteet kiinnostavat maailmalla. Kansainvälisen hintakilpailun osalta Suomen asema on parantunut kilpailukykysopimuksen myötä.

Suomen Pankin mukaan viime vuosina jatkunut mukava talouden nousukiito sekä työpaikkojen määrän kasvu tulee hidastumaan merkittävästi. Kun bruttokansantuote kasvoi vuonna 2024 2,7 %, ennustaa Suomen Pankki talouden kasvun hidastuvan tämän vuoden aikana 1,9 prosenttiin. Vuonna 2024 ennustettu talouskasvu on 1,7 prosenttia.

Kesäkuussa Suomen Pankki arvioi talouskasvun hidastuvan viimeisintä ennustetta hitaammin. Tuolloin vuodelle 2024 ennustettu talouskasvu oli 2,2 prosenttia. Viimeisimmän ennusteen heikkenemiseen liittyy suurimmalta osin huoli euroalueen sekä koko maailmantalouden vallalla olevasta kehityksestä. Esimerkiksi Euroopan Keskuspankki päivitti vähän aikaa sitten euroalueen talouskasvusta tehtyä ennustetta hieman aiempaa heikommaksi. Tämä näkyy vastaavasti nyt myös Suomen ennusteessa.

Suurin uhka väestön vanhentuminen

Pitkällä aikavälillä suurin uhka julkiselle taloudelle on ehdottomasti väestön vanhentuminen. Viimeisin väestöennuste julkaistiin vuoden 2024 marraskuussa, eikä tuo ennuste maalaa kovin ruusuista kuvaa tulevaisuudelle. Esimerkiksi valtionvarainministeriön näkemys kestävyysvajeesta on siirtynyt entistä huonompaan suuntaan. Valtionvarainministeriö arvioi tällä hetkellä pitkän aikavälin kestävyysvajeen suuruudeksi 4 %.

Kestävyysvaje on talouspolitiikan käsite, joka kuvaa valtion velkaantumista tilanteessa, jolloin julkisten menojen suuruus kasvaa väestön ikääntyessä. Julkisen talouden rahoitusasemaa Suomessa tulisi siis parantaa neljällä prosenttiyksiköllä, jotta julkisen talouden ei tarvitsisi lisätä sen velkataakkaa.

Työllisyystilanne on parantunut

Vuoden 2024 aikana Suomen työllisyystilanne parantui merkittävästi. Uusia työpaikkoja syntyi yhteensä noin 60 000 kappaletta. Suomen Pankin ennusteen mukaan työpaikkojen kasvu jää kuitenkin tilapäiseksi. Hallitus oli asettanut itselleen tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin vuoden 2024 aikana. Tämä tavoite täyttyikin hienosti juuri ennen joulua. Julkisen talouden tasapainottamisen kannalta työllisyysaste on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Viime aikoina työllisyysaste on kasvanut vahvasti. Vuonna 2015 työllisyysaste oli 68 %, joten parannusta on tapahtunut hyvin. Vaikka tämän vuoden lukemat sekä talouskasvun että työllisyystilanteen kannalta näyttävät hyviltä, joutuu seuraava hallitus kuitenkin töihin varmistaakseen nousujohteisen kehityksen myös tulevaisuudessa.