Uutiset

Suomalaisten yksityisen alan palkansaajien keskiansio on reilu 3 000 € kuukaudessa

Suomessa mediaanitulojen suuruus on hieman yli 3 000 € kuussa. Uudesta tilastokeskuksen tekemästä selvityksestä selviää, minkä ammattien edustajat komeilevat listan kärkisijoilla. Suomalaisia on aina kiinnostanut muiden ihmisten palkat. Useille ihmisille on tärkeää tienata enemmän kuin naapuri. Siksipä erilaiset palkkavertailut sekä verotiedot nousevat aina niiden julkaisujen jälkeen joka vuosi uutisten ykkösaiheiksi. Listan kärkisijoja hallitsevat yleensä lääketieteen ammattilaiset sekä johtotehtävissä olevat.

Tilastokeskuksen tilastoista selviää yhteensä yli 500 eri ammatin mediaanipalkkaa. Me olemme tässä artikkelissa listanneet näistä 30 ensimmäistä. Tämän tilaston kovimman palkan tienaavat eri työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöiden johtohenkilöt. Heidän keskuudessa mediaaniansiot nousivat kuukaudessa 8 235 euroon. Mediaaniansiolla tarkoitetaan sellaista palkkaa, johon tasan puolet kyseistä ammattia harjoittavista palkansaajista yltää. Se on siis eräänlainen keskiarvo tai paremminkin keskiluku, jonka avulla on mahdollista saada hyvä kuva alan keskipalkasta. Tilastokeskuksen tuottaman palkkalistauksen avulla pystyt vertailemaan eri ammattien palkkoja keskenään. Esimerkkinä voit siis vaikka vertailla kaikkien yleislääkäreiden palkkoja ylilääkäreiden ja erikoislääkäreiden kuukausittaisiin ansioihin. Ylilääkärit tienasivat tilaston mukaan kuussa 7 952 €, kun taas ylilääkärit saivat keskipalkkaa noin 6 500 €.

Vertaa omaa palkkaasi muihin ammatteihin

Yksityisellä sektorilla täysiaikaisten työntekijöiden mediaaniansio on noin 3 170 € kuukaudessa. Tämän palkan ylittävät ammateista esimerkiksi ammattikorkeakouluissa työskentelevät lehtori, ekonomistit, kemistit, ylihoitajat, lehtorit sekä rahoitusalalla toimivat erityisasiantuntijat.

Mediaaniansiota pienempiin ansioihin taas puolestaan kuuluvat vartijat, farmaseutit, kotipalvelutyöntekijät, talonrakentajat, tarjoilijat, sosiaalialan ohjaajat, metsurit, laborantit sekä terveyden- ja sairaanhoitajat. Listan pienimmäksi palkaksi jäivät avustavat puutarhatyötä tekevät palkansaajat, joiden kuukausittainen mediaanipalkka on 1 725 €. Viimeisen sijan puutarhatyöntekijät jakavat maa-, kala- ja metsätalouden avustavien työntekijöiden kanssa.

Mitä vertailuun lasketaan mukaan?

Taulukon avulla pystytään selvittämään yksityisen sektorin työntekijöiden palkat eri ammattiluokituksien välillä. Listasimme tässä 20 suuripalkkaisinta ammattia, loput listasta löydät Tilastokeskuksen sivuilta. Säännöllisen työajan ansioon lasketaan mukaan kuukausipalkka, työaikalisät, luontaisetujen verotuksen sekä keskimääräisenä arvioidun provision tai myyntipalkkion suuruuden kuukaudessa. Sen sijaan tulospalkkioita ja ylitöitä ei ole laskettuna mukaan vertailuun.

Säännölliset tulot ovat myös netin kautta lainaa haettaessa tärkeitä, sillä niiden perusteella määräytyy se, kuinka paljon lainaa saat. Joissain lainapalveluissa myös lainan kulut määräytyvät henkilökohtaisesti syöttämiesi tietojen perusteella. Yksi asia, joka tällöin vaikuttaa erittäin paljon lainan kuluihin, on juurikin kuukausittaiset tulot. Tämän listan avulla voit vertailla omaa palkkaasi muiden palkkoihin, ja jos olet vasta miettimässä tulevaa ammattiasi, voit käyttää tätä listaa suuntana, johon kannattaa tähdätä.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa syksyllä 2018 uusi lakimuutos, jossa korkokatto asetetaan koskemaan myös yli 2 000 euron lainoja. Tällä hetkellä voimassa oleva korkokatto koskee ainoastaan alle 2 000 € lainoja. Valmisteilla oleva lakimuutos siis laajentaisi korkokaton vaikutusta myös suurempiin lainoihin. Viimeksi pikavippejä koskeva laki muuttui vuonna 2013. Tuolloin voimaan tuli alle 2 000 € lainoja koskeva korkokatto. Useat pikavippejä tarjoavat yritykset kuitenkin kiertävät tätä korokattoa tarjoamalla jousto- tai tililuottoja, jossa lainan luottoraja on yli 2 000 €, jolloin korkokatto ei koske kyseistä lainaa.

Pikavipit tulivat Suomeen vuonna 2005

Pikavipit tulivat suomen markkinoille uutena lainatuotteena vuonna 2005. Markkinoille tulon jälkeen pikavippien ottaminen yleistyi huimaa vauhtia. Kuluttajat ottivat lainaa huoletta tekstiviestien kautta ja pikavippejä mainostettiin lähes jatkuvasti televisiossa. Pikavippien ja pikalainojen yleistyminen aiheutti myös paljon keskustelua mediassa. Erityisesti pikavippien korkeat korot ja kulut olivat kovasti tapetilla tuohon aikaan. Aluksi pikavippiyrityksien toimintaa ei säädelty lähestulkoon ollenkaan, eikä lakiin ollut kirjattuna minkäänlaista korkokattoa lainalle. Siksipä kovien tuottojen perässä pikavippiyritykset nostivatkin pikavippien todelliset vuosikorot joissain tapauksissa jopa yli 1 prosenttiin. Mediassa keskusteltiin paljon myös pikavippien helpon saatavuuden aiheuttamasta riskistä saattaa erityisesti nuoret ihmiset helposti velkakierteeseen.

Pikavippeihin säädettiin korkokatto vuonna 2013

Ennen vuonna 2013 voimaan tullutta lakimuutosta useissa markkinoilla tarjolla olevissa pikavipeissä korot ylittivät jopa 1 000 prosentin tason. Käytännössä tämä korko tarkoittaa sitä, että vuoden aikana lainattu summa kasvaa kymmenkertaiseksi. Tietysti pikavippien tapauksessa laina-aika on lyhyt, eikä lainaa pidetä vuotta ennen sen takaisin maksamista, mutta silti lyhyelläkin ajalla korkokustannukset ehtivät kasvamaan valtavan suuriksi. Vuonna 2013 voimaan tuli korkokatto. Se määräsi maksimikoroksi alle 2 000 € lainoille viitekoron plus 50 prosenttiyksikköä.

Korkokatto koskee nimenomaan lainan todellista vuosikorkoa. Tähän sisältyy siis kaikki lainaan liittyvät kulut, kuten esimerkiksi mahdolliset tilinavausmaksut, kuukausimaksut sekä nostomaksut. Tämä vuonna 2013 voimaan tullut laki on voimassa edelleen. Samalla tämän lakimuutoksen mukana kiellettiin myös kaikki lainoihin liittyvät maksulliset tekstiviestit. Lainaa pystyy nykyäänkin ottamaan tekstiviestin kautta, mutta tuosta tekstiviestistä ei saa enää veloittaa maksua. Myös lainan hakijan luottokelpoisuus tulee lakimuutoksen jälkeen tarkastaa entistä paremmin. Laki koskee pikavippien lisäksi kaikkia alle 2 000 € summan lainoja, kuten esimerkiksi luottokortteja. Lain tultua voimaan peräti 60 luottopalvelua joko lopetti toimintansa, tai joutui muuttamaan toimintatapojaan radikaalisti.

Korkokaton myötä useat yritykset kokivat pikavippialan kannattamattomana ja lopettivat toimintansa. Kuluttajien ja lainan hakijoiden kannalta voimaan tullut lakimuutos on tietysti erittäin positiivinen asia. Pikavipeissä on edelleen muihin lainatuotteisiin verrattuna korkeat korot, mutta lakimuutoksen ansiosta lainan kulut pysyvät paremmin kurissa.

Uudet lainatuotteet

Tämä aikaisempi vuonna 2013 voimaan tullut lakimuutos koskee siis kaikkia alle 2 000 € lainoja. Se ei siis koske lainkaan yli tämän summan olevia lainoja, vaan näissä lainapalvelut voivat määrätä koron niin korkeaksi kuin haluavat. Tämä johti siihen, että useat pikavippejä tarjoavat yritykset siirtyivät tarjoamaan joustoluottoja, joissa asiakas ottaa lainan, jossa on yli 2 000 euron korkokatto. Tältä luottotililtä voi sitten tehdä nostoja, myös pienemmällä summalla kuin mitä lainan korkokatto on. Jos tällaisen lainan kautta nostaa vaikkapa 100 € lainan, ei lain määräämä korkokatto koske kyseistä lainaa, vaan lainan korko voi olla todella korkea.

Osassa markkinoilla olevista kulutusluotoista lainan todellinen vuosikorko saattaa olla kovimmillaan jopa 400 prosentin yli. Käytännössä 400 % korko lainalle tarkoittaa sitä, että jos nostat lainaa 1 000 €, kertyy siitä 90 päivänä korkoa yli 300 euroa.