Suomen talouskasvun odotetaan hidastuvan

Suomen Pankki ennustaa talouskasvun hidastuvan

Suomen talous on kasvanut jo lähes kolmen vuoden ajan. Suurimpina tekijöinä talouden kasvuun on vaikuttanut Suomessa tuotettujen palveluiden ja tavaroiden vienti ja sen elpyminen. Yksi vaikuttavista tekijöistä on ollut myös kotitalouksien lisääntynyt kulutus. Alhaiset korot ovat osaltaan kannustaneet kulutukseen. Talouskasvun jatkuminen näyttää melko varmalta, sillä suomalaiset vientituotteet kiinnostavat maailmalla. Kansainvälisen hintakilpailun osalta Suomen asema on parantunut kilpailukykysopimuksen myötä.

Suomen Pankin mukaan viime vuosina jatkunut mukava talouden nousukiito sekä työpaikkojen määrän kasvu tulee hidastumaan merkittävästi. Kun bruttokansantuote kasvoi vuonna 2018 2,7 %, ennustaa Suomen Pankki talouden kasvun hidastuvan tämän vuoden aikana 1,9 prosenttiin. Vuonna 2020 ennustettu talouskasvu on 1,7 prosenttia.

Kesäkuussa Suomen Pankki arvioi talouskasvun hidastuvan viimeisintä ennustetta hitaammin. Tuolloin vuodelle 2019 ennustettu talouskasvu oli 2,2 prosenttia. Viimeisimmän ennusteen heikkenemiseen liittyy suurimmalta osin huoli euroalueen sekä koko maailmantalouden vallalla olevasta kehityksestä. Esimerkiksi Euroopan Keskuspankki päivitti vähän aikaa sitten euroalueen talouskasvusta tehtyä ennustetta hieman aiempaa heikommaksi. Tämä näkyy vastaavasti nyt myös Suomen ennusteessa.

Suurin uhka väestön vanhentuminen

Pitkällä aikavälillä suurin uhka julkiselle taloudelle on ehdottomasti väestön vanhentuminen. Viimeisin väestöennuste julkaistiin vuoden 2018 marraskuussa, eikä tuo ennuste maalaa kovin ruusuista kuvaa tulevaisuudelle. Esimerkiksi valtionvarainministeriön näkemys kestävyysvajeesta on siirtynyt entistä huonompaan suuntaan. Valtionvarainministeriö arvioi tällä hetkellä pitkän aikavälin kestävyysvajeen suuruudeksi 4 %.

Kestävyysvaje on talouspolitiikan käsite, joka kuvaa valtion velkaantumista tilanteessa, jolloin julkisten menojen suuruus kasvaa väestön ikääntyessä. Julkisen talouden rahoitusasemaa Suomessa tulisi siis parantaa neljällä prosenttiyksiköllä, jotta julkisen talouden ei tarvitsisi lisätä sen velkataakkaa.

Työllisyystilanne on parantunut

Vuoden 2018 aikana Suomen työllisyystilanne parantui merkittävästi. Uusia työpaikkoja syntyi yhteensä noin 60 000 kappaletta. Suomen Pankin ennusteen mukaan työpaikkojen kasvu jää kuitenkin tilapäiseksi. Hallitus oli asettanut itselleen tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin vuoden 2018 aikana. Tämä tavoite täyttyikin hienosti juuri ennen joulua. Julkisen talouden tasapainottamisen kannalta työllisyysaste on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Viime aikoina työllisyysaste on kasvanut vahvasti. Vuonna 2015 työllisyysaste oli 68 %, joten parannusta on tapahtunut hyvin. Vaikka tämän vuoden lukemat sekä talouskasvun että työllisyystilanteen kannalta näyttävät hyviltä, joutuu seuraava hallitus kuitenkin töihin varmistaakseen nousujohteisen kehityksen myös tulevaisuudessa.