Pikavippien korkokaton suunnittelussa lausuntoja puolesta ja vastaan
Hallitus on kesän aikana suunnitellut kaiken kokoisia lainoja koskevaa korkokattoa, joka olisi 50 %. Hallitus on nyt pyytänyt esitykselle lausuntoja. Uusi korkokatto on saanut paljon sekä kannatusta kuin myös vastustusta.
Tällä hetkellä pikavipeille on olemassa korkokatto, joka koskee alle 2 000 € lainoja. Tämä korkokatto otettiin käyttöön vuonna 2013, ja se rajaa lainojen todellisen vuosikoron 50 prosenttiyksikköön plus kulloinkin voimassa olevaan viitekoron summaan. Tällä hetkellä viitekoron ollessa alhainen, tarkoittaa tuo laki käytännössä sitä, että alle 2 000 € lainan todellinen vuosikorko saa olla korkeintaan 51 %.
Lain voimaantulo pakotti lainanmyöntäjät uusimaan toimintamalliaan. Monet lainapalvelut myös laittoivat lapun luukulle ja lopettivat lainojen myöntämisen. Kuluttajan kannalta korkokatto on kuitenkin erittäin myönteinen asia, sillä se pakotti lainanmyöntäjät kilpailemaan tehokkaammin. Tämä on näkynyt kuluttajille edullisempina lainoina.
Pienikokoisten lainojen ottaminen kyllä vähentyi korkokaton tultua voimaan. Lainojen kokonaismäärässä ei kuitenkaan näkynyt suurta muutosta, sillä korkokattoa pystyy melko helposti kiertämään. Koska nykyinen korkokatto koskee ainoastaan alle 2 000 € lainoja, ryhtyivät monet lainapalvelut tarjoamaan luottotilejä tai joustoluottoja, joissa lainan summa on juuri yli tuon 2 000 € rajan. Luottotililtä on sen myöntämisen jälkeen mahdollista nostaa lainaa luottorajan puitteissa minkä tahansa kokoisia lainoja. Näin luottoyhtiöt pystyvät tarjoamaan käytännössä pieniä lainoja ilman, että korkokatto koskee kyseistä lainaa.
Uusi korkokatto koskisi kaikkia lainoja
Nyt eduskunnassa suunnitteleva korkokatto koskisi summaltaan kaiken kokoisia lainoja, ja se rajoittaisi lainojen koron samaan tasoon kuin nykyinenkin, jo voimassa oleva korkokatto. Korkokaton avulla pyrittäisiin hillitsemään velkaongelmia. Velkaongelmaisten määrä Suomessa on kymmenkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Nyt valmisteltavana olevaan lakiin oikeusministeriö pyysi lausuntoja, joita tulikin yhteensä 40 kappaletta. Näistä lausunnoista 17 kappaletta vastustaa lakihanketta, ja 21 puoltaa sitä. Kahdessa lausunnossa ei otettu kantaa puolesta eikä vastaan.
Lakimuutoksen vastustajien mielestä korkokatto ajaisi kuluttajat ottamaan suurempikokoisia lainoja pidemmäksi aikaa. Vastustajien mukaan tämä johtaisi maksuhäiriömerkintöjen lisääntymiseen. Samoin vastustajat arvioivat, että korkokatosta tulisi lakimuutoksen jälkeen yleinen hintataso, eivätkä hyvin raha-asiansa hoitaneet asiakkaat saisi korkoa edullisemmin. Vastustajat katsovat myös, että korkokatto saattaisi johtaa tilanteeseen, jossa pienet tulot omaavat kuluttajat eivät pystyisi ostamaan esimerkiksi kodinkoneita luotolla, sillä luottoyhtiöt saattaisivat katsoa luoton myöntämisen olevan kannattavaa. Vastustajien mukaan suurimmat osat velkaongelmien kasvulle löytyvät muualta kuin pikavipeistä ja pikalainoista. Useissa tapauksissa kuluttajat ovatkin ilmoittaneet olemassa olevat velkansa virheellisesti lainapalveluille. Tällaisissa tilanteissa vika ei niinkään ole lainatuotteessa, vaan siinä, että kuluttajat käyttävät lainatuotetta väärin. Velkaongelmien katsotaan myös johtuvan niin sanotusta monivelkaantumisesta, jossa kuluttajalla on useita velkoja eri tahoille.
Toisiko positiivinen luottorekisteri helpotusta?
Useassa lausunnossa tuodaan esiin positiivinen luottorekisteri, ja sen edut monivelkaisuuden ehkäisyssä. Monivelkaisuudella tarkoitetaan sitä, että kuluttajalla on lainoja ja velkoja usealta eri lainanmyöntäjältä. Näin velat pääsevät helposti kasautumaan, eikä veloista enää selvitä. Korkokaton vastustajat näkevät, että parhaiten monivelkaantumista pystyttäisiin vähentämällä ottamalla käyttöön niin sanottu positiivinen luottorekisteri. Positiiviseen luottorekisteriin kirjattaisiin kaikki mahdolliset lainat ja velat. Näin lainapalvelut näkisivät lainaa hakevan kuluttajan talouden kokonaistilanteen nykyistä paremmin. Näin laina voitaisiin jättää myöntämättä sellaisille kuluttajille, jotka ovat ajautumassa monivelkaantuneiksi.
Korkokatto saa myös paljon kannatusta
21 lausunnossa korkokaton ulottamista kaiken kokoisiin lainoihin kannatetaan. Lakialoitteen kannattajien mielestä korkokaton avulla saataisiin hillittyä velkaongelmia. Useat aloitetta kannattavat ilmaisevat kuitenkin huolensa siitä, että pelkkä korkokatto ei välttämättä riitä ongelmien pienentämiseksi, vaan sen lisäksi ehdotetaan myös esimerkiksi harkinta-aikaa kuluttajille. Esimerkiksi Tanskassa on voimassa 48 tunnin harkinta-aika, jota nopeammin lainaa ei ole mahdollista saada.