Positiivisen luottorekisterin käsittely etenee

Myös Suomessa ollaan harkitsemassa positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa. Kirjoitimme asiasta jo aikaisemmin. Nyt asian käsittely on edennyt selvitysvaiheeseen. Syyskuun alussa oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) vastaanotti selvitykset, jonka olivat kasanneet yhdessä asianajaja Jukka Lång sekä yritysoikeuden professori Erkki Kontkanen. Selvityksessä kannatetaan positiivisen käyttöönottoa, ja otetaan samalla kantaa myös rekisteriin liittyviin tietoturvakysymyksiin. Aivan heti kyseistä rekisteriä ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön, sillä asiantuntijoiden mukaan rekisterin käyttöönoton valmistelussa menee aikaa, ja rekisteri olisi valmis toimintaan arviolta vuonna 2030.

Positiiviseen luottorekisteriin kerättäisiin tiedot kaikkien kansalaisten veloista, lainoista sekä luotoista. Rekisteriin lisättäisiin myös sellaisten henkilöiden tiedot, joiden laina- ja raha-asiat ovat hyvällä mallilla. Rekisterin tavoitteena on ehkäistä kuluttajien velkaantumista. Tällä hetkellä pankeilla ja muilla rahoituslaitoksilla ei ole lainaa myöntäessä käytössään kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta, sillä lainoja on tietysti mahdollista ottaa useasta eri palvelusta. Pankin asiakkaalla saattaa olla jo vaikka useita luottokortteja ja pikavippejä.

Positiivisen luottorekisterin perustaminen auttaisi myös Suomen Pankkia, sillä se pystyisi seuraamaan rekisterin avulla paremmin talouden makrovakautta. Luotto- ja pankkisektorin pirstaloituessa jatkuvasti keskuspankin on aina vain hankalampi kerätä tietoa kotitalouksien velkaantumisesta. Rekisterin avulla tämä puute poistuisi kokonaan.

Nyt oikeusministeriölle toimitetussa selvityksessä pohdittiin rekisterin perustamista yritysoikeuden professori Erkki Kontkasen sekä asianajaja Jukka Långin toimesta. Kontkasen mukaan tarve positiiviselle rekisterille on ilmeinen juuri luottojen tarjoajien määrän kasvun sekä laina-alan digitalisoitumisen myötä. Positiivinen luottorekisteri auttaisi estämään kotitalouksien velkaantumista, ja samalla Suomessa siirryttäisiin seuraamaan muiden maiden kansainvälistä esimerkkiä.

Mikä on positiivinen luottorekisteri?

Positiivinen luottorekisteri on yksinkertaisimmillaan tietokanta, johon on koottu tiedot kaikkien kuluttajien lainoista ja veloista. Luottoja myöntävät yhtiöt pystyvät näkemään reaaliajassa luottoa hakevan lainojen määrän sekä myös tiedot tuloista. Tietokannan avulla luotonantajayhtiöt saisivat nykyistä tilannetta paremman tiedon lainanhakijan luottokelpoisuudesta. Nykyään luotonantajat näkevät pelkästään tiedot hakijan maksuhäiriömerkinnöistä, sekä luotonantajan itse ilmoittamat tulotiedot. Positiivisen luottorekisterin avulla luotonantajat pystyisivät tekemään paremman arvion lainan hakijan taloudellisesta tilanteesta.

Kontkasen tekemässä selvityksessä esitetään, että rekisteriin tulisi kerätä tiedot kaikista kuluttajille myönnetyistä luotoista sekä tuloista. Selvityksessä ehdotetaan, että rekisteri voitaisiin perustaa samalla, kun ensi vuonna otetaan käyttöön uusi tulorekisteri. Rekisterin ylläpitäjäksi ehdotetaan Verohallinnon alla toimivaa Tulorekisteriyksikköä.

Luotonantajien olisi rekisterin perustamisen jälkeen ilmoitettava kaikki niiden myöntämät luotot. Samalla luotonantajilla olisi myös velvollisuus tarkastaa luotonhakijan tiedot rekisteristä ennen kuin laina myönnetään ja jättää laina myöntämättä, jos näyttää siltä, että lainaa hakevalla on suuri riski joutua maksuvaikeuksiin lainan takaisinmaksussa. Lainsäädännön avulla lainanmyöntäjille voitaisiin määrätä tiettyjä sanktioita, jos tarkistamisvelvollisuutta laiminlyödään.

Selvityksen mukaan rekisterin perustaminen maksaisi arviolta noin 20 miljoonaa euroa. Kustannukset kattaisivat Tulorekisteriyksikkö sekä Suomen Pankki. Rekisterin ylläpitokustannuksiksi arvioidaan kolme miljoonaa euroa vuodessa. Tämä vuotuinen ylläpitokustannus voitaisiin selvityksen mukaan periä rekisteriä käyttäviltä perittävän käyttömaksun avulla.

Oikeusministeri Häkkäsen kanta rekisterin perustamiselle on myönteinen. Hän on sitä mieltä, että Suomessa kaivataan entistä parempia tapoja joiden avulla ylivelkaantumista pystyttäisiin estämään. Häkkäsen mielestä selvitys muodostaa hyvän perustan rekisterin jatkovalmisteluille. Uusia ja tarkempia linjauksia asian käsittelyssä tehdään seuraavaksi lausuntokierroksen jälkeen.

Aikaisemmin vuonna 2017 Ylen tekemän kyselyn perusteella positiivinen luottorekisteri keräsi  eduskunnassa kannatusta puoluerajojen yli. Tällä hetkellä suurin osa EU-maista käyttää positiivista luottorekisteriä.

Positiivisen luottorekisterin perustamista Suomessa on harkittu myös aikaisemmin. Viimeksi oikeusministeriö selvitti rekisterin perustamista vuonna 2013. Tuolloin selvityksen tehneen professori Ahti Saarenpään mukaan rekisterin perustamista ei suositeltu EU:n tietosuoja-asetuksen johdosta. Nyt tehdyssä selvityksessä asianajaja Jukka Lång totesi, että EU:n uusi tietosuoja-asetus ei estä positiivisen luottorekisterin perustamista. Rekisteriin rekisteröityjen henkilöiden olisi mahdollista tarkastaa omat tiedot sekä tiedot, jotka koskevat rekisterin käyttöä. Samalla luotonantajien ei olisi mahdollista tehdä kyselyitä rekisteristä ilman, että kyselyn kohteena oleva henkilö ei olisi tietoinen asiasta.

Teemu Virtanen
Teemu Virtanen
Teemulta löytyy kokemusta pikavippialalta jo lähes kuuden vuoden verran. Teemu on seurannut alaa tiiviisti ja kirjoittanut artikkeleita eri alan julkaisuihin. Teemun tavoitteena on tuoda alalle läpinäkyvyyttä ja auttaa ihmisiä löytämään heille sopiva laina.