Yrityksen rahoitusrakenteen vaihtoehdot

Lainaa uudelle yritykselle

Aloittelevat yrittäjät törmäävät yrittäjäuransa alkupuolella useisiin haasteisiin, joista yksi suurimmista on rahoitus. Rahoitustarve vaihtelee suuresti riippuen siitä, minkälaista yritystä ollaan perustamassa. Yhden miehen freelance-toimiston perustaminen onnistuu tietysti pienemmällä pääomalla kuin vaikkapa maanrakennusfirman perustaminen. Erilaisia vaihtoehtoja rahoituksen järjestämiseen on tarjolla pilvin pimein. Pyrimme tässä artikkelissa selvittämään, mistä aloittelevan yrittäjän on mahdollista saada rahoitusta.

Yritysrahoitus yleisesti

Yrityksen rahoitus voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, jotka ovat oma pääoma sekä vieras pääoma. Yrityksen toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen alkuvaiheessa tarvitaan omaa pääomaa. Omalla pääomalla tarkoitetaan yrittäjän tai yrityksen omistajien tekemiä sijoituksia yritykseen ja yrityksen tekemää voittoa.

Vieras pääoma taas on ulkopuolelta hankittua rahoitusta, jota voi olla esimerkiksi ostovelka, pankkilaina, verovelka tai palkkavelka. Yleisesti ottaen vieras pääoma on siis jollain tavalla otettua lainaa. Usein siihen liittyy korko sekä myös takaisinmaksuvelvollisuus. Vieraan pääoman ottamiseen liittyy aina riskejä sekä velvoitteita, eli yrityksen tilannetta on hyvä analysoida, ennen kuin vierasta pääomaa ottaa.

Eri vaihtoehdot rahoitukseen

Oikeaan pääomarakenteeseen, eli oman ja vieraan pääoman suhteeseen on olemassa useita eriäviä näkemyksiä, eikä aina ole olemassa yhtä ja oikeaa ratkaisua. Oma pääoma on siitä puolesta erinomaista, että siitä ei tarvitse maksaa korkoa, eikä yrityksen tarvitse maksaa omaa pääomaa takaisin. Vieraan pääoman kohdalla lainan korko on yleensä sitä suurempi, mitä suuremmaksi sijoittajat näkevät yritykseen liittyvän riskin. Vieraassa pääomassa korko on siis määrätty etukäteen ja yrittäjällä on olemassa velvollisuus maksaa pääoma ja korot takaisin sovitusti. Lisäksi jos yritys joutuu konkurssiin, ovat sellaisessa tapauksessa vieraan pääoman velkojat edellä muihin verrattuna, eli heille velat tulee maksaa takaisin ensimmäisenä. Kun vieraan pääoman määrä yrityksessä kasvaa, tulee siitä yrittäjälle sekä suoria että epäsuoria kustannuksia. Esimerkiksi rahoituksen hinta nousee, sillä sijoittajat näkevät kasvavan vieraan pääoman riskipitoisempana sijoituksena.

Teorioita pääomarakenteeseen

Velan ottaminen yrittäjille saattaa olla hankala paikka, sillä lainan ottaessaan yrittäjä sitoutuu maksamaan korkoa sekä samalla riskit yritystoiminnassa kasvavat. Oikeaan pääomarakenteeseen on olemassa monta eri kantaa. Yhden aikaisimmista teorioista mukaan tietyissä tilanteissa yrityksen rahoituksen tulisi olla täysin velalla otettua. Perusteet tälle tulevat siitä, että pääoman korko on verovähennyskelpoista. Todellisuudessa tämä Modiglianin ja Millerin esittämä teoria ei kuitenkaan kannata, sillä riskisyyden kasvaessa myös kustannukset kasvavat.

Toinen pääomarakenteen teoria on staattinen pääomarakenneteoria. Siinä otetaan huomioon velasta aiheutuvat kustannukset, ja siinä pyritään selvittämään, nouseeko vieraasta pääomasta saatu verohyöty suuremmaksi, kuin mitä kustannukset nousevat. Staattisessa mallissa suositaan sekä omaa että vierasta pääomaa.

Kolmas teoria pääomarahoitukselle on niin sanottu pecking order -teoria. Sen kehittivät vuonna 1984 taloustieteilijät Stewart C. Myers sekä Nicolas Majluf. Teorian mukaan yritykset suosivat ensisijaisesti tulorahoitusta eli sisäistä omaa pääomaa. Jos ulkoiseen rahoitukseen joudutaan turvautumaan, otetaan ensin velkaa. Velan jälkeen seuraavana vuorossa on välirahoitusmuodot, ja viimeisenä tulevat uuden ulkoisen oman pääoman sijoitukset. Teorian mukaan yrityksen johdon ja sijoittajien välillä olevan informaatioepäsymmetrisyyden vuoksi pääoman hinta ei tule yritykselle suotuisaksi. Pecking order -teoriassa ei ole määritelty yhtä oikeaa pääomarakenteen muotoa, johon yritysten tulisi pyrkiä.

Pääomarakenteeseen vaikuttaa paljon myös yrityksen toimiala. Esimerkiksi rahoitusalalla on yleensä hyvin suuri omavaraisuusaste, kun taas terveysalalla omavaraisuusaste on pienin. Kun tarkastellaan suomalaisten yritysten mediaaniomavaraisuutta, omaavat informaatioteknologian yrityksen suurimman omavaraisuusasteen, kun taas teollisuustuotteissa ja -palveluissa on pienin omavaraisuusaste.

Ei siis ole olemassa yhtä ja oikeaa rahoitusmallia, joka toimisi kaikille yrittäjille, vaan jokaisen yrittäjän tilanne on ainutlaatuinen ja se riippuu useasta eri tekijästä. Yrittäjille tärkeintä onkin löytää pääomakustannukset minimoiva vaihtoehto, sillä sen avulla yrityksen arvoa pystytään kasvattamaan.

Yrityslaina ja yritysluotto

Yrityslainan tai -luoton ottamista kannattaa harkita tarkkaan ennen sen ottamista. Lainan kustannukset tulee aina laskea tarkkaan, ja laskelmien perusteella tulee valita parhaiten tilanteeseen sopiva laina. Markkinoilta löytyy paljon erilaisia lainoja, jotka soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Yleisimpiä käyttökohteita yritysluotoille ja -lainoille ovat esimerkiksi toimitilojen laajentaminen tai kunnostaminen, investoinnit erilaisiin laitteisiin ja koneisiin, toiminnan laajentaminen tai kasvattaminen, uusien työntekijöiden rekrytointi tai kertaluontoisten kulujen maksaminen.

Esimerkiksi uusiin toimitiloihin muuttoon tarvitaan aina pääomaa, ja tällaista lainaa varten kannattaa yleisesti ottaa yhteyttä pankkiin tai muuhun rahoituslaitokseen, jonka kanssa pystytään neuvottelemaan investoinnin rahoituksesta. Neuvotteluissa saattaa kestää pitkään, erityisesti silloin, kun kyseessä on suurempikokoinen hankinta.

Lyhytaikaisien kulujen kattamiseen tai pienempiin hankintoihin kannattaa yleensä käyttää nopeampaa rahoitusvaihtoehta kuten vakuudetonta yrityslainaa tai luottotiliä. Tällaisen nopealuontoisen lainan saaminen onnistuu yleensä päivän tai parin aikana.

Tommi Mäkinen
Tommi Mäkinen
Tommi on toiminut finanssialalla neljän vuoden ajan. Hän seuraa tiiviisti alan kehitystä ja kirjoittaa artikkeleita finanssialaan liittyen. Tommi pyrkii teksteillään avaamaan laina-alan toimintaa ja pyrkii aina auttamaan kuluttajia löytämään parhaiten heille sopivan rahoitusratkaisun.